Verjnuarmu

Kuopiolainen savometallin lähettiläs Verjnuarmu julkaisee ”Pimmeyvven ruhtinas” -juhlalevyn 18. huhtikuuta, bändin kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi. Paketti sisältää uusia versiointeja vanhoista demoasteelle jääneistä kappaleista, livetallenteita vuosien varrelta, sekä kaksi cover-biisiä. Kaaoszine kyseli hieman mietteitä orkesterin menneisyydestä, nykyhetkestä sekä tulevaisuudesta. Kysymyksiin vastaili yhtyeen laulaja Puijon Perkele.

Lyhyesti alkuun: mitä kuuluu Verjnuarmulle tällä hetkellä?

Puijon Perkele: Hyvvee kuuluu. Kulunu vuos on olluna melekosta muutoksen aekoo. Suurimpana muutoksena tietysti toesen kitaran poestuminen, ja sen vuoks tässä on jouvuttu sovittamaan vanahoja viisuja uusiin kuosiin. Uutta materiaalia ollaan jo ruvettu kukkii tahollaan viäntämään ja kohta alotellaan seoroovan levyn sävellys. Se, millon se on valamis, ei oo vielä kenenkään tiiossa. Tehhään se raahassa ja aejan kanssa.

Mistä idea tällaiseen pakettiin kuin ”Pimmeyvven ruhtinas”, ja miten kyseinen julkaisu lähti muotoutumaan?

Puijon Perkele: Uateltiin että voes tämmösen vähän erikoesemman pläjjääksen väsätä nuin juhlan kunnijaks. Tämä on puhtaasti omistettu meijän faneille, sen vuoks siitä tulj semmonen ku tulj’. Alunpittäen meinattiin että julukastas vuan eka demo, ja siihen ”Pimmeyven ruhtinas” uutena sovituksena. Piätettiin kuitennii että pistetään vähän livejuttuja mukkaan, ku on tulluna nuita keikkojakkii muutamia tässä vuosiin mittaan heitettyvä. ”Lentävä kalakukko” ja ”Kallavesj'” tulj’ mukkaan ikkään ku kokkeilun kaatta. Tämä orkesterj’ ee ou aekasemmin sovitellu muijen tekeleitä ja uateltiin kahtoo mittee myö suahaan aekaseks. Kyllähän nuihin on ite tykästyny ja ohan nuista mahottoman hyvvee pallaatetta jo tulluna.

Levy julkaistaan DVD-kotelossa. Miksi näin?

Puijon Perkele: Haluttiin poeketa kaavasta. Myö ee ite olla missään vaeheessa mielletty tätä normaaliks pitkäsoetoks ja pyrittiin jo ulukoasun puolesta tekemään tästä eri näkönen. Siinähän etittä sille levyhyllystä paekkoo.

Kertoisitko hieman levyn nimestä ja kansikuvasta?

Puijon Perkele: Ensmäsen Verjnuarmu-sävellyksen nimi. No ensinnäkkii: Eehän levy, jolla on laalu nimeltä ”Pimmeyven ruhtinas”, voe kantoo mittään muuta nimmee. Se kertoo kaeken olleelisen ja olemattoman. Ja toeseks: Meijän olj’ pakko. Ee olluna muuta vaehtoehtoo.

Levynkannen taeteesta vastoo Timo Kokko, joka on tehny meille vuosiin varrella paljon kuvia, rekvisiittoo ja autellu keikoilla. Herrasta olj’ valtasa apu alakuaekoena ja sen vuoks haluttiin että myös tässä kokonaesuuvessa näkys Timpan käjenjäläki.

Miten tiivistyy Verjnuarmun menneet kymmenen vuotta?

Puijon Perkele: Rennolla otteella tätä on yritetty tehä, kuitennii mahollisimman tiukalla asenteella. Eli se mihin ryhytään, ni sitä ee tehä vasemmalla käjellä, paetsi Puijon Perkele joka on vasuri. Kitaristit on vaehtuna vähän turhannii paljon, mutta ne on niitä asijoeta joelle ee aena voe minkään. Onneks on halukkaeta ollu tarjolla ja on voena valita parraat piältä. Tyyli on muuttuna jonnii verran alakuajoesta, mutta eekö tuo liene sitä luontasta kehitystä, joka on seuraasta soettotaejon kehittymisestä ja miehistön ja säveltäjien mieltymysten muutumisesta.

Jos riisutaan pois savon murre, mikä on syvintä ja ominta Verjnuarmua? Mikä tekee Verjnuarmusta ainutlaatuisen?

Puijon Perkele: Jos sanotusten tematiikkaan mennään, niin sinne ollaan pyritty tuomaan savoleasuutta mahollisimman paljon. Esimerkkinä ”Lohuttoman” kaekki sanotukset perustu Pohjois-Savon alueelta kerättyihin perinnetarinoihin ja ”Kuvajaesen” videolla ja sanotuksissa on nähtävissä ja luettavissa minkälaeset olj’ savolaeset haatajaeset.

Lyhyt kuvailu yhtyeen lavameiningistä, ihmiselle joka ei ole koskaan nähnyt bändiä lauteilla?

Puijon Perkele: Neljä ukkoa riehuu lavalla maskit nuamassa erikoeset asut piällä. Rummut ja basso jyrrää etteenpäen junan laella. Kitara komppoo ku kello ja hetken piästä se ravähtää aevan mahtavaks sooloks, joka piällepäen näättää aevan käsittämättömältä sormihelevetiltä. Keaken tuo piälle tulloo laalu korkeelta ja kovvoo ja ku se sammuu, alakaa muan uumenista möyryävä örinä. Kannataa ehkä kuitennii tulla kahtomaan, voep suaha vähän paremman käsityksen.

Mitä siintää Verjnuarmun tulevaisuudessa?

Puijon Perkele: Seoroova levyhän se sielä siintää, mutta niiku olj’ alussa puhe ni paha on sannoo millon se tulloo. Nyt tehhään keikkoo Esa Pakarisen hengessä eikä murehita mistään.

Sana on vapaa, eli terveiset Kaaoszinen lukijoille?

Puijon Perkele: Tulukeehan mulukasemmaan ku paekkakunnalla ollaan. Rillumarei!

Kommentoi julkaisua