Verjnuarmu – Pimmeyvven Ruhtinas
Savometallin sanansaattaja, Verjnuarmu, julkaisee 10-vuotisen taipaleensa kunniaksi kokoelmatyyppisen levyllisen ennen julkaisematonta materiaalia. Yhtyeen demon mukaan nimetty ”Pimmeyvven Ruhtinas” sisältää demonauhoituksia alkuajoilta, yhden ylijääneen kappaleen debyyttilevyn ”Muanpiällinen Helevetti” nauhoituksista, kolme livekappaletta sekä kaksi hyvinkin erikoista cover-valintaa ikivihreistä Suomi-iskelmän klassikoista.
Nyt täytyy ihan kärkeen sanoa, että ensimmäisenä tätä kokoelmaa kuunnellessa herätti ihmetystä aivan käsittämätön kappalejärjestys levyllä. Ei millään pahalla yhtyettä kohtaan, mutta nuo viisi ensimmäistä vanhaa demokappaletta kun eivät aiheuta suurelle fanillekaan mitään muuta, kuin lähinnä suurta myötähäpeää. Kappaleista puuttuu vielä se savolainen mystiikka ja ennen kaikkea kappaleiden tarttuvuus; mikä yhtyeen levyillä on tullut tutuksi. Lisäksi sanoitukset on vielä tässä vaiheessa yhtyeen urataipaletta vedetty niin överiksi, että touhu menee aivan liikaa huumorirockin puolelle. Valitettavasti tuota huumoria kun ei perus-espoolainen arvostelija tahdo oikein ymmärtää. Demomaiset soundit ymmärrettävästi eivät paljoa asiaa paranna, mutta eipä tuo avausraitana toimiva uudelleennauhoitus nimikappaleesta ”Pimmeyven Ruhtinas” juuri tarjoile muuta, kuin hiukan paremman äänimaailman. Ei se paska voissa paistamalla parane.
Mitä levyn loppupuoleen tulee, niin se tarjoaakin nautintoa ihan koko rahan edestä. ”Muanpiällinen Helevetti” –sessioista, jostain syystä levyltä ylijätetty, ”Haavan Taakkoo” on yksi parhaista kappaleista yhtyeeltä. Tosin se kuulostaa hieman samalta kuin yksi yhtyeen tunnetuimmista kappaleista ”Laalavat Jouset”, joten en tiedä onko tässä syy ollut jättää kyseinen kappale levyltä pois. Iisalmessa nauhoitetut livekappaleet eivät sinänsä mitään ihmeellistä tarjoile, mutta kohtuullisen hyvänsoundista livemateriaalia ja mukavia alkuspiikkejä. ”Lentävä Kalakukko” alkaa olla coverina jo hiukkasen väsynyt vitsi, mutta Verjnuarmun versio kappaleesta on ihan mukiinmenevä. Levyn ehdotonta eliittiä edustaa kuitenkin päätöscoveri ”Kallavesj”, joka on varsin erikoinen valinta ja samalla helvetin onnistunut. Synkkä ja eeppinen yli seitsenminuuttinen kappale tuo esille yhtyeestä aivan uusia ulottuvuuksia, ja samalla myös todistaa sen, että kyseessä tosiaankin on soittimensa hallitsevia muusikoita. Kappaleen kitarasoolo on kerrassaan upeaa kuunneltavaa, mutta ennen kaikkea vokalisti Puijon Perkeleen esitys kappaleessa yllättää totaalisesti.
Kokonaisuudessa ”Pimmeyven Ruhtinas” on siis vähintäänkin kaksijakoinen. Täytyy hiukan ihmetellä vielä tätä demon laittamista kärkeen, vertaamalla sitä näin SM-liigan ollessa loppusuoralla jääkiekko-otteluun. Jos Kalpan kotiottelussa vierasjoukkue johtaa 0-5 ennen puoliväliä ottelua, niin kuinka moni teistä on vielä Niiralan Montun katsomossa kolmannen erän alkaessa? Vaikka taitaa kyllä nuo savolaiset olla sen verran jästipäätä porukkaa, että lienee suurin osa nököttämässä viimeisen minuuttiin asti paikoillaan. Tällä kertaa peli päättyi onnellisesti 6-5 kotijoukkueen voittoon, mutta ei siitä esityksestä ihan täysiä pisteitä silti voi antaa. EP:nä, ilman demokappaleita, tämä olisi ollut loistava julkaisu, nyt siitä irtoaa keskinkertaiset pisteet ja kalakukkomerkki.
6/10
Kappalelista:
01. Pimmeyvven Ruhtinas Palluu
02. Pimmeyvven Ruhtinas
03. Kalaman Kalapee
04. Harmoo Talo
05. Helevetin Vehkeet
06. Haavvan Takkoo
07. Mustan Virran Silta (Vaenajat Laateilla)
08. Kuuvven Sylen Syvvyyvessä (Ruumiit Laateilla)
09. Itkuvirsj (Kuolleet Laateilla)
10. Lentävä Kalakukko
11. Kallavesj
Kirjoittanut Riku Mäkinen