Vierailevia vokalisteja ja pari uutta kappaletta – arviossa Vanishin ”Altered Insanity” -EP

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 22.3.2020

Metalliyhtye Vanish julkaisi vuonna 2017 ”Abstract Insanity” -nimisen albumin, jolle yhtye oli luonut tunnin verran eeppistä musiikkia hevin ystävien iloksi. Nyt vajaa kolme vuotta myöhemmin saksalaisyhtye on päättänyt yllättää kuuntelijansa julkaisemalla 27. maaliskuuta ”Altered Insanity” -EP:n, joka on kuin ”Abstract Insanityn” parhaat palat plus kaksi uutta kappaletta.

Lähtökohtaisesti EP on hyvä ratkaisu, jos yhtyeellä ei ole paljon uutta materiaalia valmiina mutta on kuitenkin hinku julkaista uusi äänite. ”Altered Insanity” sisältää kolme tuttua kappaletta edelliseltä albumilta, mutta vierailevan vokalistin kera. Vastaavasti kaksi kappaletta ovat täysin tuliteriä. Ensimmäinen näistä on ”Heaven And Hell”, joka on kunnianosoitus Black Sabbathille ja Diolle. Toinen on ”The Grand Design”, jolla Vanish tuo esille progehtavampaa otettaan. Kyseisellä kappaleella kuullaan myös vierailevaa vokalistia Ralf Scheepersiä (Primal Fear, ex-Gamma Ray), joka onkin nimekäs vieras.

Scheepers ei ole kuitenkaan ainoa solisti, jota kuullaan Vanishin vokalistin Rosen lisäksi, vaan albumilla kuullaan myös Tim ”Ripper” Owensia, Alicja Mroczkaa ja Ben Galsteria. Owens lienee monelle lukijallekin tuttu nykyisin Yngwie Malmsteenin ja aikaisemmin Judas Priestin ja Iced Earthin riveistä. Ben Galster ja Alicja Mroczka sen sijaan ovat tuntemattomampia nimiä. Galsteria kuullaan ”Disbelief”–kappaleella, ja hän on nykyisin Vanishin virallinen kitaristi. Neljäs vokalisti on Alicja Mroczka, mutta hänen nimensä ei kerro minulle mitään.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Vanish on siis saanut EP:lle usean vierailijan, joista kaksi on suhteellisen maineikasta nimeäkin. Tämä tieto taatusti innostaa monia kuulijoita tarttumaan levyyn. Millainen on sitten vierailevien solistien jättämä jälki? Ikäväkseni joudun toteamaan, etteivät Mroczkan lauluosuudet anna paljoakaan lisäarvoa ”The Pale King” -kappaleelle. Alun perin kappaleella on kuultu vain Rosen väkevää tulkintaa, johon Mroczka ei valitettavasti yllä. Owensin vierailu ”We Become What We Are” -kappaleella antaa sille hieman lisäarvoa, muttei merkittävästi, sillä Owensin ja Rosen äänet ovat turhan samankaltaiset.

”The Grand Designilla” kuultu Scheepers tulkitsee kappaletta antaumuksella ja antaa pehmeällä äänellään hyvän kontrastin muihin vokalisteihin. Hieman ironisesti ja yllättävästikin Vanishin uusi kitaristi, Ben Galster, vie parhaimman suorituksen tittelin aggressiivisella tulkinnallaan. Galsterin ärjyminen täydentää hienosti Rosen mahtipontista ääntä, ja yhdessä parivaljakko saa ”Disbeliefistä” aiempaa enemmän irti. Toivottavasti Vanish hyödyntää tätä kombinaatiota myös tulevilla julkaisuillaan. ”Heaven And Hell” on levyn ainut täysverinen balladi, ja sillä saadaan nauttia ainoastaan Rosen keveästä tulkinnasta.

Vaikka jokaisen vierailevan vokalistin laulusuoritus ei tuokaan lisää Vanishin soundiin, on ”Altered Insanity” silti yllättävän naseva paketti. Ehkä se johtuu siitä, että levylle on valittu kolme mahtipontista ja hienoa sävellystä, jotka saavat vastapainokseen kaksi kevyempää tulkintaa. Ja vaikka Vanish ei ole tehnytkään kappaleisiin muuten muutoksia, muodostavat kappaleet EP:llä monipuolisen ja tasapainoisen kokonaisuuden. ”Altered Insanity” on reilut 25 minuuttia eeppistä metallia, jonka äärellä viihtyy kerrasta toiseen ja joka muistuttaa saksalaisyhtyeen potentiaalista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen