Viiden keppihevosmiehen kosto – arviossa Kosmikudin ”Surm Lõuna-Saksamaal”

Tallinnan luotettava rock-juhta Kosmikud on julkaissut kahdeksannen albuminsa. ”Surm Lõuna-Saksamaal” -niminen albumi on melankolisesta ja hieman hirtehisen synkkämielisestä slaavi-tunnelmoinnista tunnetulta yhtyeeltä yllättävän energinen, väkevästi rockaava ja toisaalta ylväästi jazzahtava albumi.

Muun muassa Kauko Röyhkän, Ismo Alangon ja Viikatteen kanssa vuosikymmenten varrella vahvaa yhteistyötä tehneen virolaisyhtyeen kokoonpanon runkomiesten, biisintekijä-kitaristi Alexander Vanan, tummaäänisen vokalistin Hainz Hainsoon ja rumpali Kristo Rajasaaren rinnalle on yhtyeeseen tullut viime vuosien aikana uusia päteviä miehiä: Albumin äänityksestä ja miksauksesta vastannut uusi mutta Tallinnan rokkipiireissä jo vuosikymmenet etabloitunut kitaristi Elmu Värk tuo sopivasti rosoisuutta ja rockaavuutta yhtyeen seesteisen hivakkaan soundiin. Samoin Psychoterrorissa, Vennaskondissa, ZLO:ssa ja Hot Kommunistissa aiemmin vaikuttanut Tallinnan punk rockin monitoimimies Lauri ”Uims” Leis on löytynyt yhtyeen runkomieheksi korvaamaan vuonna 2018 traagisesti menehtyneen basisti Raivo ”Kõmmari” Rätten.

Apuja sanoituspuolelle on löytynyt Psychoterrorin vokalisti Freddy Grenzmannista lukien, ja perustuupa vielä albumin kolmen biisin toteavat tekstit kolme vuosikymmentä takaperin liian nuorena edesmenneen virolaisrunoilija Jim Ollinovskin teoksiin. Albumilla soi laitumelle irti päästettyjen ikärokkareiden kiima, yhtyeen, joka silminnähden ja kuuleman perusteella nauttii tekemisistään. Albumin nimikkobiisi on instantti, The Stooges -henkinen korvamato, jonka kertosäeriffi jää soimaan päähän naurettavan helposti.

Albumilta allekirjoittaneen ehdottomiksi suosikeiksi nousevat kuitenkin varhaisen CMX:n ja Jolly Jumpersin laduilla lykkivä videosinglelohkaisu ”Hippodromi kurtisaan” ja vahvaa vaihtoehtorockin riffityötä sisältävä ”Must auk”. Myös Circleen viittaavasti shoegaze-jazzin pentatoniseen, leikkisästi edestakaisin hinaavaan kitara-licksiin yhdistävä instrumentaali ”Berber” on ykkösluokkaisia vetoja kuten myös hulvattomasti Eesti punkin perinnölle kumartava, velmuilevan raju ”Prillipapad poksiringis” sekä yhtyeen pelkistetylle mollisointu-tavaramerkille uskollinen kantrivalssi ”Kaikki me sureme üksi”. Viimeksimainitun outrona kuultava baarihoilaus biisin kertosäkeen teemasta on biisissä, ja koko albumin tematiikkaa ajatellen, kerrassaan nerokas ja ajatuksia herättävä yksityiskohta.

Metro Luminalissa 1990-luvulla kannuksensa hankkineen Vanan pätevästi rockaavat ja grungahtavat riffitehtaan laatutuotteet ”Kalmistu baar” ja ”Su silmadest” pitävät sisällään asiallisen svengin. Kappaleiden sovitusratkaisut jättävät kuitenkin kaipaamaan hieman monipuolisempaa lähestymiskulmaa. ”Ja nuttis tuba” kuulostaa slaavilaisessa aikuisrockmaisuudessaan ja matalapaineisuudessaan puolestaan vähän liikaakin Tõnu Trubenskyn ja Vennaskondin jäljitelmältä. Kovaa ajoa tarjoileva ”Zeus” on puolestaan uhkaavassa aavikkorockmaisuudessaan liveolosuhteisiin tehty. Hieman yksiulotteisena studioversiona se jää kuitenkin lähtötelineisiin eikä onnistu tarjoilemaan aivan kaikkea potentiaalistaan.

Kokonaisuudella ei ole mukana huonoja kappaleita mutta hitusen keskinkertaisempia on valitettavasti mukana jokunen. Se verottaa kokonaisarviosta pisteen tai puolitoista. ”Surm Lõuna-Saksamaal” on sarkastisuudessaan yhtä kaikki maittava kokonaisuus ja merkki siitä, että matkansa varrella koviakin kokenut yhtye ei jää surkuttelemaan polkunsa varrelle. Albumi on menevintä, eläväisintä ja ilmeikkäintä kuulemaani Kosmikudia, ja siltä löytyy varmasti useita live-setissä erinomaisesti toimivia kappaleita.

Kappalelistaus:

1. Surm Lõuna-Saksamaal
2. Hipodromi kurtisaan
3. Kalmistu baar
4. Must auk
5. Berner
6. Prillipapad poksiringis
7. Su silmadest
8. Ja nuttis tuba
9. Zeus
10. Kõik me sureme üksi