Viides torahammas: Arvostelussa Red Fangin ”Arrows”
Yhdysvaltain Oregonissa vuonna 2005 perustettu stoner/sludge- ryhmä Red Fang julkaisi kuluvan vuoden kesäkuussa viidennen studioalbuminsa ”Arrows”. Levyn on tuottanut Chris Funk, kuten myös aiemmat pitkäsoitot ”Murder the Mountains” (2011) ja ”Whales and Leeches” (2013). Itse kvartetin kokoonpano on pysynyt muuttumattomana levytysuran alusta asti.
Levy murahtaa käyntiin bassolla. Ufomammutin tuotantoa muistuttava ”Take it back”– rykäisy toimii kahden minuutin kestoineen kuin introna itse albumille. Kappale koostuu ainoastaan bassosta, laulusta ja erinäisistä taustasuhinoista. ”Unreal Estate”– biisin rummut paahtavat eteenpäin ylinopeudella. Tutun möreä laulu ja salavihkainen rytmikikkailu aloittavat luontevasti 13 viisun matkan.
Nimikappale ”Arrowsin” laulussa on kokonaisuudesta poiketen yllättävää melodisuutta. Tämä todentuu erityisesti väliosassa. Komppi piiskaa ja basso vyöryy asiaankuuluvasti. Biisin puolivälin ns. hiljainen kohta katkaisee ryöpytyksen. Kitarasoolo ei uusia uria avaa, mutta tekee tehtävänsä. ”My Disaster”– kappaleessa korva kiinnittää huomion ensisijaisesti suoraan rumpukomppiin, joka ei ole muutoin levylle ominaista. Biisi on lyhyt (1:56) ja kitaratyöskentely suorastaan kaoottista, mutta varsin toimivaa.
Kuin jatkumona edelliselle, ”Two High”– biisi lähtee liikkeelle kaoottisella kitaratulituksella. A-osa ryskää ahtojäissä eteenpäin peräänantamattomasti. Kertosäkeessä rytmiä pysäytellään, sitten aloitetaan uudelleen ja sama toistuu. Lopussa nokkela biisin nimen huhuilu solmii pitävästi langat yhteen. Basso ja rummut aloittavat ”Anodyne”– kappaleen. Taidokas laulumelodia ja positiivisella tavalla uhkaava tunnelma tekevät biisistä yhden levyn parhaista.
”Interop-mod” on varsinaisten kappaleiden välissä oleva minuutin mittainen sekamelska kuin Black Sabbathilla konsanaan. Myös Ufomammut on jälleen läsnä. ”Fonzi Schemen” A-osa tallaa samoin Black Sabbathin syvissä jalanjäljissä. Kertosäkeen melodiarakenne on suorastaan poppia, mutta kaikkineen tunnelma on biisissä vahva. Tähän oman oleellisen lisänsä tuo viulu. ”Days Collide” kohoaa levyn parhaimmaksi kappaleeksi. Alun kitaraujelluksen luoma tunnelma, suorastaan jylhyydessään pelottava A-osa ja hidas pohjamudissa möyrivä poljento ovat kärkisijaan oikeuttavat rakennuspalikat.
Mainos päättyy
”Rabbits in Hives” on puolentoista minuutin mittainen punkrykäisy, johon on kuitenkin saatu ujutettua mukaan lukuisia rytmivaihdoksia. ”Why”– biisin alkua maustaa klassinen kitara ja silkkaa poppista oleva laulumelodia. Sitten kuitenkin jyrähtää ja touhu alkaa kuulostamaan tutummalta. Itse viisusta ei ihmeemmin jälkipolville jää kerrottavaa, mutta kokonaisuuden osana se puolustaa silti paikkaansa.
”Dr. Owl” on raivokasta kiihdytysajoa heti ensitahdeista alkaen. Biisi loikkii vuoroin huutamisen ja melodisen laulamisen aidan molemmin puolin. Lopun hidastuksessa bändi möyryää kuin haudan takaa. Levyn päättävä ”Funeral Coach” tarjoilee tiukkaa tykitystä. Laulusoundi on kirkkaampi, kuin missään toisessa albumin biisissä. Kappale on mainio lopetus hienolle levylle. Se on rakenteeltaan muita selkeämpi, mutta siitä huolimatta junttaa paalun syvälle maaperään.
”Arrows” olisi saanut 9 pistettä ilman hämmentäviä tuotannollisia ratkaisuja. Yleissoundi on tunkkainen. Se ei oikein toimi edes tyylikeinona, vaikka varmasti määrätynlainen tavaramerkki onkin. Esimerkiksi saman genren aseveljen Kyuss– orkesterin soundit olivat selkeät, eikä soinnin raskaus tai jyrä kärsinyt siitä vähääkään. Tästä johtuen Red Fangin ja tuottajan ratkaisu tuntuu merkilliseltä. Yleensähän bändit ja artistit pyrkivät ns. hyviin soundeihin tapauskohtaisuus huomioon ottaen. Omaperäisyyttä ja itseltään kuulostamista unohtamatta. Mutta tästä kompastuskivestä huolimatta ”Arrows” on hyvä levy. Stoner, sludge ja muu murina elävät ja voivat hyvin. Tämän ilahduttavan tosiasian alleviivaa Red Fang levyllään.
8/10
Kappalelistaus:
1. Take it back
2. Unreal Estate
3. Arrows
4. My Disaster
5. Two High
6. Anodyne
7. Interop-mod
8. Fonzi Scheme
9. Days Collide
10. Rabbits in Hives
11. Why
12. Dr. Owl
13. Funeral Coach