Viisi biisiä piristämään korona-arkea: Luukas Oja
Koronaviruksen poistaman vapauden vuoksi monet suomalaisista viettävät aikaansa tällä hetkellä lähinnä kotonaan perheensä kanssa tai etätöitä tehden. Päätimme yhteistyössä eri kotimaisten ja ulkomaisten rock- sekä metallimuusikoiden kanssa piristää teidän arkeanne pienellä artikkelisarjalla, jossa eri muusikot listaavat teille kuunneltavaksi viisi kappaletta, joita he ovat omassa koronakaranteenissaan viime aikoina kuunnelleet. Sarjan 32. osassa ääneen päästetään kotimainen rocktulokas Luukas Oja. Voit lukea bändin jäsenten valinnat ja kuunnella kappaleet tästä:
Iita:
”Tää Räjäyttäjien ’III’-albumi on super, ja sen kulutus oli kovaa jo ennen poikkeusoloja. Tän biisin merkityksellisyys on kytköksissä siihen, että soittaminen on ollut väylä kadota mielikuvitusmaailmoihin hämmentävästä todellisuudesta, jossa kevät on puhkeamaisillaan kukkaan mutta pussikaljat pitääkin kumota olkkarin lattialla. Laulu tuo lohtua ajatuksin, että musiikki ja soittaminen voi olla fyysisestikin lähellä näinä aikoina, kun sosiaalisia kontakteja tulee välttää. Ja on mieletön rockbiisi siitä, että rock on ikuinen.”
Iivari:
”En tiiä, tarviiko tätä alustaa hirveesti, uutta Strokesia! Pelkkää synaa ja Casablancasin upeasti tulkitsemaa tekstiä. Hienoa huomata, kuinka bändi osaa uudistua ja pysyä freesinä vielä näinkin monen levyn ja pitkän tauon jälkeen. Tämä sinkku on ollut loopilla viimeisen kuukauden ajan ja tuonut lämpöä eristäytymiseen.”
Ilkka:
”Törkeä ralli, joka pistää paatuneimmankin mököttäjän jalan vipattamaan! Ehdoton salainen klassikko 70-luvulta, joka on monelta kuulematta ja jäänyt jättiläisten jalkoihin. Härskihtävästä nimestään huolimatta kappale on syönyt sisäänsä kasatolkulla ajatuksia muun muassa kuluttamisesta, brändiorjuudesta ja feminismistä. Tätä on hyvä kuunnella vaikka verhot kiinni ja bailata yksin pimeässä muuttuen vampyyriksi!”
Olavi:
”Tää biisi on soundillisesti ja sovituksellisesti todella lähellä mun sydäntä. Hyvistä skebasoundeista ja tukalan tiukasta groovesta aivan täydelliseen kaksipuoliseen kertosäkeeseen. Tässä biisissä yhdistyy rockmusiikin kaikki hyvät puolet.”
Jessica:
”Kuulin biisin ensimmäistä kertaa alle vuosi sitten, kun ystäväni soitti kyseisen kappaleen iltaa istuessamme. Tässä on kappale, jota kuuntelen aina hymyillen, nykyään yksin kotosalla puuhaillen ja noita hetkiä muistellen, toivottavasti pian taas noiden ystävien ympäröimänä.”
Voit tutustua Luukas Ojan musiikkiin tästä:
Artikkelisarjan aiemmat jaksot löydät täältä.