Vitutuksen suosta uuteen alkuun: haastattelussa paluun tehnyt Ajattara

Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta black metal -yhtye Ajattaran historiassa, ja Kaaoszine sai kunnian haastatella yhtyeen laulaja–kitaristi Pasi ”Ruoja” Koskista. Orkesterin sangen värikäs menneisyys pitää sisällään muun muassa yhtyeen toiminnan lopettamisen vuonna 2012. Neljän vuoden hiljaisuuden jälkeen yhtye jatkaa aivan kuin mitään taukoa ei koskaan olisi ollutkaan.

– Ei siinä ollut mitään muuta, kuin että saatiin kaikki soittajat kiinni ja nähtiin. Vähän aikaa joutui ihmettelemään, mutta mehän ruvettiin tekemään uutta levyä siinä samalla Espanjassa ollessa, ja kaikki heräsi samalla henkiin. Menin jätkiä vastaan Malagan lentokentälle, ja tuntui siltä, kuin olisi tullut kotiin, kolme vuotta Espanjassa asunut Koskinen valottaa.

Musiikin säveltämiseen käytettiin totuttuja tapoja, jolloin työskentelystä tuli jouhevaa.

– Alettiin tehdä hommia ihan samalla tavalla, kuin ”Murhat”-albumi tehtiin. Ensin nauhoitettiin rumpuraidat ja siihen päälle sitten loput. Espanjan vuoristossa sai säveltää kaikessa rauhassa, Koskinen kuvailee.

Paluu keikkalavoille tapahtui sangen vakuuttavasti, sillä muun muassa Nummirockissa uteliaalla yleisöllä oli vaikeuksia mahtua lavan eteen.

– Olimme kaikki odottaneet sitä ihan helvetisti. Keikka jännitti ihan vitusti, ja musiikki on se syy, miksi täällä ollaan, Koskinen kommentoi.

Vuosien varrella Koskinen kumppaneineen oli tehnyt satunnaisia trubaduurikeikkoja ja musiikkiprojekteja, jotka eivät kuitenkaan tuntuneet omalta jutulta. Varsinainen kipinä Ajattaran uuteen alkuun syttyi lopulta, kun kitaristi Vesa ”Kalmos” Wahlroos laittoi Koskiselle viestiä Facebookissa.

– Veskun kanssa alettiin keskustella siitä, että eiköhän olisi aika jatkaa taas, sillä nyt oli levätty tarpeeksi. Kaikista hienointa tässä on se, että me jatkoimme tasan siitä, mihin jääimme, ja mukana olivat kaikki samat tyypit, paidanmyyjää ja bussikuskia myöten.

Menneisyyden varjot mukana sävellystyössä

Syyt Ajattaran toiminnan lopettamiseen vuonna 2012 olivat moninaiset. Suorasukainen ja kärkäs Facebook-päivitys viesti selvästi siitä, että pinnan alla kuhisi ja paljon.

– Päätin haistattaa vitut kaikille. Koko päivitystä edelsi sellaisia asioita, joista en halua puhua minnekään julkisesti. Ajattelin Ajattarasta, että mitä vittua tuotakaan jaksaa enää vääntää, Koskinen kertoo raskaasti.

Menneisyyden painolasti seurasi myös uuden levyn sävellysvaiheeseen. Pinnalle nousseet muistot ja tunteet pakottivat Koskisen ottamaan etäisyyttä sävellystyöhön.

–Tuli niin paljon isoja juttuja eteen, että oli pakko laittaa hommat hetkeksi seis. Pää oli alussa ihan tyhjä, mutta olin sävellystyössä koko ajan mukana. Annoin Rainer Tuomikannon ideoida rumpuraitoja vapaasti. Valmiiden rumpupohjien päälle sitten demotettiin loput instrumentit, sillä meillä ei ollut mitään biisejä valmiina. Itse biisien tekeminen tuntui vapauttavalta.

Uusi elämä Espanjassa toi paljon perspektiiviä elämän varrella sattuneisiin tapahtumiin. Puolen vuoden aikana Koskinen ja kumppanit saivat kasattua Ajattaran uuden levyn lopulliseen muotoonsa, ja kaikkien yllätykseksi levyllä kuullaan vaikutteita jopa espanjalaisesta kansanmusiikista.

– Täkäläinen kansanmusiikki on itse asiassa todella synkkää! Jos kurjuutta haetaan, niin siellä se on jotain ihan käsittämätöntä vollotusta, Koskinen kuvailee innostuneena.

Uuden albumin julkaisuajankohta sijoittunee vuodenvaihteeseen, ja yhtyeellä on vakaa tavoite suunnata myös ulkomaille. Alustavaa keikkakyselyä on tullut jo Saksasta ja Norjasta.

Ajattaran tarina kansien väliin

Pasi Koskinen paljastaa, että hän on alkanut kirjoittaa kirjaa Ajattaran menneistä vuosista. Valmiita sivuja on kertynyt kuukauden aikana jo yli sata kappaletta.

– Kirjan sisältö ei ole mitään egohehkutuspaskaa, vaan se on kaikin puolin todella henkilökohtainen. Kukaan muu ei olisi tätä oikein voinut tehdä. Tällä hetkellä olemme kirjassa menossa tekemään ”Noitumaa”-levyä, Koskinen kertoo.

Kirjan kirjoittaminen on ollut todella tunnerikas prosessi, ja Koskinen takaa, että kirjaa lukiessa ei taatusti pitkästy. Julkaisun ajankohta on vielä hämärän peitossa, vaikka kirja itsessään valmistuu todella hyvää vauhtia.

– En olisi lähtenyt kirjoittamaan tätä kirjaa, ellei olisi ollut varmaa, että se näkee päivänvalon. Kirjassa voin myös sanoa kaiken suoraan, eikä minun tarvitse pelätä, miten ihmiset siihen reagoivat. Kirja antaa lukijalle enemmän aikaa miettiä asioita ja sisäistää niitä, vaikka ensin jotain väärin ymmärtäisikin, Koskinen toteaa.

Ajattaran tulevaisuus näyttää siis todella valoisalta, vaikka synkästä musiikista onkin kysymys. Uutta levyä tulee edeltämään muutamat teaserit, ennakkokuuntelu ja luvassa on myös musiikkivideo! Ajattara on selkeästi uuden alun partaalla.

 Teksti: Sara Strömmer
Ajattara livekuvat: Jarmo Hänninen