Vreid – Welcome Farewell
Vuonna 2004 perustettu Vreid on perin aktiivinen kokoonpano. Yhtye on tehnyt yli 300 keikkaa kolmella eri mantereella, 22 eri maassa. Kiertueilla Vreidin kanssa ovat olleet mm. Enslaved, Marduk, Unleashed ja Belphegor. CV:ssä nököttää myös Euroopan merkittävimpiä festivaaleja, kuten Wacken, Party San, Metal Camp ja Summer Breeze. Tässä samalla on myös julkaistu viisi albumia. Hommaa on siis puskettu tosissaan eteenpäin.
Edellinen julkaisu ”V” sai laajaa huomioita ja ylistystä monissa arvosteluissa ja erityisesti yhtyeen faneilta. Julkaisu oli myös ehdolla kotimaassaan parhaaksi metallijulkaisuksi vuonna 2011. Tämän yhtye myös ilmoittaa biografiassaan suurimmaksi saavutuksekseen. Vreidin tuotoksia on kuvailtu aikamatkana metallin maailmaan, jossa aineksina ovat 70- ja 80-luvun rock/metal ja norjalainen black metal. Siis black & roll on homman nimi?
Omassa sivistyksessäni oli ammottava aukko, sillä bändi ei ole kaikesta huolimatta itselleni juuri nimeään tutumpi. Biisin sieltä täältä kuulleena en ole kuitenkaan ”koukkuun” jäänyt. Nyt taustatutkimusta tehneenä ja aikaisempiin tuotoksiin tarkemmin tutustuneena odotin helmikuun 22. julkaistua ”Welcome Farewell”
-albumia… jollen nyt kovasti niin ainakin innostuneena.
Mainos päättyy
Levyn aloittava ”The Ramble” todistaa välittömästi ainakin black&roll-väitteen todeksi: groovia rokkiriffia ja black-otetta on tarjolla. Tästähän tulee Taake mieleen, ja silloin asiat ovat aina hienosti, loistavaa! Kakkosbiisi ”Way of the Serpent” jatkaa siitä, mihin ”The Ramble” jäi. Eri elementtejä tuodaan oikein maistuvasti esille; on kaahausta, raskaampaa tuplatunnelmaa ja hypnoottista sahausta lead-kitaralta. Parhaimmillaan Vreid onkin näissä kahdessa kappaleessa. Black-osuudet toimivat hyvin, vokalisointi on asiaan kuuluvaa ja perinteiset Norja-sahakitaroinnit toimivat. Ei tässä ole mitään erityisen raakaa tai ilkeää, jota aina sopisi black metal puolella odottaa, mutta Vreidin oma tulkinta tästä maailmasta toimii.
Tästä sitten homma laskee, jos ei nyt Niagaran putouksena, niin ainakin Vantaanjokena. Kolmosbiisi ”The Devils Hand” vielä menee, mutta tuntuu kuin tällainen biisi olisi tehty turhan monta kertaa. Nimikkobiisi ei paranna tilannetta yhtään. Tästä jatkuu loppuun saakka Vreidin tarkoitushakuinen erikoisuuden tavoittelu, joka ei kyllä aina palkitse. Kuin pakotettuna haetaan ”jotain erikoista”, joka ei loppujen lopuksi ole mitään muuta kuin kummallinen pala biisiä, joka ei sinne kuuluisi ollenkaan. Vai onkohan tuo Vreidin tavoite? Oli miten oli, allekirjoittaneelle se ei toimi. Inhottavin esimerkki levyllä on vitosbiisi ”The Reap”, joka sai jo epäuskoisen ilmeen vääntymään kasvoille. On nimittäin erittäin vaikea ymmärtää, mikä voima sai tämän biisin aikaiseksi.
Vreid on täynnä kaikkea: thrash-riffejä, helposti omaksuttavia rock-rallatuksia, dark metal -tunnelmointeja, välillä imeläksikin menevää 69 Eyes -vokalisointia, jopa metalcore-pohjaista kitarointia. Ja tätä kaikkea parhaimmillaan (pahimmillaan?) jopa saman biisin alla. Vreid saa kyllä pidettyä homman kasassa ja soittokin kulkee teknisesti; myös tuotanto on ensiluokkaista. Tuskaisinta tässä on se, että mikään ei kuitenkaan säväytä. Ei nouse karvat pystyyn eikä selkäpiitä karmi missään vaiheessa. Ei herätä mitään tunteita, korkeintaan välillä turhauttaa. Vreid ei yritä tosissaan haastaa kuuntelijaansa, vaan sekoitetut elementit ovat liian helposti omaksuttavissa ja moneen kertaan kuultuja. Tämä johtaa siihen, että useampi kuuntelukerta vie julkaisua aina vain tylsemmäksi.
Mainos päättyy
Arvostelun tehtyäni kävin katselemassa, mitä mieltä muissa arvosteluissa tästä tekeleestä on oltu. Vreid tuntuu tälläkin ”Welcome Farewell” -julkaisulla saavuttavan ainakin jonkinlaista ylistystä. Minä en siihen kuoroon taida voida ottaa osaa.
6/10
Kappalelista:
1. The Ramble
2. Way Of The Serpent
3. The Devils Hand
4. Welcome Farewell
5. The Reap
6. Sights Of Old
7. Black Waves
8. At The Brook
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Jani Laine