Wolfheart
Metallin monitoimimies Tuomas Saukkonen, mies Before the Dawnin, Black Sun Aeonin ja useiden muiden bändin takaa, laittoi kaikki bändinsä jäihin vuonna 2013, ja niiden tuhkasta nousi Wolfheart. Melodista death metalia rautaisella ammattitaidolla veivaava bändi osoitti maailmalle osaamisensa ”Winterborn”-debyytillään vuonna 2013, ja nyt luvassa on uusi levy, joka kantaa nimeä ”Shadow World”. Kaaoszine tavoitti Saukkosen ja otti hieman selvää, millainen prosessi uuden levyn tekeminen oli, millaista materiaalia uudelta levyltä sopii odottaa ja millaisia tulevaisuudensuunnitelmia bändillä on. Voit lukea Kaaoszinen Tuomaksen kanssa tekemän haastattelun tästä:
Morjens Tuomas! Mitenkäs asiat tällä hetkellä sujuvat bändin ja itsesi osalta?
Tuomas Saukkonen: No, tässä julkaisua odotellessa; siihen on enää viikko, ja sitä onkin jo odotettu. Levyhän oli valmis jo viime vuoden lokakuussa, mutta sitten tuli Spinefarmin kanssa tuo debyytin uudelleenjulkaisu, niin ei ollut mitään järkeä tunkea julkaisuita liian lähekkäin. Niinpä päätettiin vähän aikaa istua levyn päällä. Hyvä, että se nyt vihdoin tupsahtaa ulos. Itselle toki alkaa olla rajoilla, onko materiaali uutta, kun sitä on jo kahdeksan kuukautta kuunnellut masteroituna. Mutta ainakin kuuntelijoille se on vielä uutta settiä.
Wolfheart siis julkaisee 21.8. uuden ”Shadow World” -levynsä. Ensimmäinen levy maalasi kuvaa ikuisesta talvesta, jossa kaikilla on kylmä eikä kenelläkään ole kivaa. Miten kuvailisit uutta levyä ja millä tavoin se eroaa ”Winterborn”.debyyttistä?
Tuomas Saukkonen: Ensin pitää korjata tuota debyytin luonnehdintaa sen verran, että talvihan siinä oli todella vahvana teemana grafiikkaa ja promokuvia myöten, mutta näkövinkkeli oli se, että talvi on kivaa! Se oli enemmänkin talven diggailua ja ihannointia, toki asian jokaista näkökulmaa tutkien. Se oli todella vahvasti talviteemainen levy siinä, missä uudella levyllä on vähän vapaammat linjat, vähän sellaista suomalaista synkkyyttä seassa. Uusi levy ei ole niin yhteen teemaan sidottu, vaikka sitä talveakin seassa on, esimerkiksi tuo eka videobiisi olisi voinut olla suoraan debyytiltä. Mutta kyllä siellä sitten vähän enemmän avataan yleistä synkkyyttä sanoitusten puolella.
Eli meno ei ainakaan kevene yhtään?
Mainos päättyy
Tuomas Saukkonen: Ei yhtään, ei lyyrisesti eikä musikaalisesti. Tempoa on vähän ruuvattu ylöspäin, koska siellä on nyt hieman nopsakätisempi rumpali puikoissa kuin itse olin studiossa debyytin aikaan. Niinpä pystyi vähän keulimaan tuossa biisinteossa eri tavalla. Tietysti toisessa kitarassakin on aika kova jannu. Nyt tehtiin studioteknisesti bändilevy, jolla kaikki soittivat omat osuutensa; Lammassaaren Mika raapi levylle toiset komppikitarat. Kyseessähän on koko lailla saatanan paha äijä soittamaan kitaraa, eli en tietenkään halua antaa sille siimaa metriäkään. Paras tilannehan on, kun pääsee soittamaan itseään parempien muusikoiden kanssa, niin omakin kunnianhimo kytkeytyy päälle ja omaa soittoaan tarkastelee eri tavalla.Kyllähän sitä aina pyrkii säveltämään omien rajojensa puitteissa. Nyt kun en itse soittanut rumpuja, ei ollut sillä puolella rajoituksia ja pystyin viemään kitaransoitonkin semmoiselle tempolle, jossa en ole itse hetkeen käynyt soittajana.
Oliko levyn kirjoitusprosessi ja studiossa työskentely sinulle tyypillistä vai haettiinko niihin jotain uutta tällä kertaa?
Tuomas Saukkonen: Kyllä ne aika lailla tutuissa merkeissä menivät. Mulle on niin luontaista rapsutella noita biisejä kasaan itsekseen, ja samalla kun riffejä ja melodioita tulee, rakentuu sovitus muidenkin soittimien osalta. Ainoa ero oli se, että kaikki jäsenet olivat myös studiossa, joten tuli tehtyä aika tanakka esituotanto. Monesta biisistä oli pariinkin kertaan tehdyt demot studiossa. Bändin tyypit tosiaan asuvat 600 kilometrin säteellä ympäri Suomea, joten treenejä ei hirveästi järjestellä. Niinpä jos jollain on jokin hyvä riffi tai idea, ne liikkuvat lähinnä netin välityksellä. Tuli myös tehtyä tanakka määrä demonauhaa, jota ei tule tehtyä, jos menee itsekseen jotain nauhoittamaan. Erona oli myös se, että kun tiesin esituotannon olevan entistä isompi prosessi, buukkasin Ateenasta itselleni studion, jossa tein esituotannon ihan vain siksi, että sain lopullisen nauhoitusmentaliteetin päälle. On vähän eri fiilis kuin omalla sohvalla läppärille raapiessa, kun on ihan ehta studio, studioaikaa ja deadlinet. Niinpä hommat tuli koko lailla tehtyäkin viimeisen päälle. Tuli panostettua paljon työtunteihin ja pohjustus oli melko kova.
Kuten tuossa jo tuli puheeksi, ensimmäisellä albumilla puhuttiin talvesta, tällä kertaa varjoista. Mitä voisit kertoa albumin lyriikoista ja niiden käsittelemistä teemoista?
Tuomas Saukkonen: En hirveästi tykkää eikä ole mielenkiintoa lähteä niitä avaamaan, koska ne ovat sellaista ajatuksen virtaa. Kirjoitan aina lyriikat siinä kohtaa, kun biisi on jo valmis ja nauhalla. Nyt niitä pääsi tekemään tavallista aikaisemmin, sillä yleensä kirjoitan ne vasta studiossa; nyt esituotanto oli siinä vaiheessa aika pitkälti jo valmis ja biisit nauhoitettu. Itse asiassa suurin osa mun Ateenassa tekemistä kitararaidoista päätyi sellaisinaan levylle, eikä siis ollut varsinaista demo-osastoa. Oli biisit valmiina, ja kyllähän me jo viime kesänä soitettiin tuo videobiisi läpi.
Sen verran voin avata, että debyytin talvi-teemaan verrattuna nyt on mukana myös henkilökohtaisempaa kamaa. Oli myös tosi kiva ottaa suomen kieli isompaan rooliin, ja varmasti tulee jatkossakin käytettyä kotimaista kieltä levyllä ihan kokonaisissa biiseissä. Se vain sointuu suomalaiseen suuhun ja tiettyihin synkempiin aihepiireihin tosi hyvin. Oli jännä huomata, että örinä- ja huuto-osastolla sanoja tulee paljon luontevammin suomen kielellä. Siinä on varmaan semmoista suomalaista kiukkua mukana, ja kyllähän tämä konsonanttirikas ja kömpelö kieli palvelee örinän etua, koska englannissakin on paljon pehmeitä konsonantteja, jotka on vaikea saada öristyä kiukkuisesti, että rakenne ja artikulaatio pysyy. Suomen kieli on siihen juuri sopivan kulmikas. Mutta sen enempää en tuohon lyyriseen puoleen sukella.
”Aeon of Cold” oli ensimmäinen levyltä lohkaistu single ja musiikkivideobiisi. Miksi juuri tämä kappale valittiin ensimmäiseksi singleksi ja millaista palautetta se on saanut? Onko myös mahdollista, että levyltä julkaistaan lisää musiikkivideoita?
Tuomas Saukkonen: No tuota, se oli eka biisi, joka tuli tehtyä levylle. Se teki heti selväksi ruuvin kiristämisen ja oli semmoinen biisi, jonka tiesi haluavansa päästä livenä soittamaan. Tämä teki loogiseksi sen vetämisen videolle. SummerBreeze oli paras tilaisuus live-materiaalin kuvaamiseen, koska tiesi siellä yleisön ja lavan olevan sellaisissa puitteissa, että tulee hyvä. Se oli eka videobiisi monen asian perusteella, ja vielä on tulossa ainakin yksi musavideo, mahdollisesti kaksikin. Kahteen biisiin on videon esituotanto ja suunnittelu jo tehty, mutta ainakin yhdestä se video tulee. Ainahan niille musavideoille on maksaja löydettävä, koska nykyään ei ole kovin yleistä, että julkaistaan useampi musiikkivideo. Niitä ei halua ihan käpybudjetilla lähteä tekemään, koska se näkyy lopputuloksessa. Mutta ainakin se toinen video tulee loppusyksystä.
Nykyäänhän musiikkivideoita tehdään koko ajan vähemmän ja bändit tuntuvat siirtyvän enemmän ns. ”lyriikkavideoiden” julkaisemiseen kustannussyistä.
Tuomas Saukkonen: Tottahan se on. Siinä on aina kustannuskysymys, eikä ole tv-ohjelmia niitä pyörittämään eikä Youtubessakaan ole niin helppoa saada videota leviämään. On toki sosiaalista mediaa, mutta siellä on niin paljon matskua, että erottuminen on vaikeaa. Ei se, että sulla on video linjoilla, vie asiaa eteenpäin. Katsomiskerrat ovat kiven alla ja sosiaalinen mediakin on muuttunut: pitää ostaa näkyvyyttä ja sponssata postauksia. Tällaista ei ollut viisi vuotta sitten. Nyt esimerkiksi somen tapahtumiin saa kutsua vain tietyn määrän ihmisiä, mikä on harmillisen hankalaa. Ennemmin näkisin musavideoita kuin lyriikkavideoita, mutta ymmärrän pointin täysin.
Myöhemmin tänä syksynä Wolfheart suuntaa Itä-Eurooppaan kiertueelle Insomniumin kanssa. Onko tämän kiertueen lisäksi luvassa jonkinlaista Suomen-kiertuetta loppuvuodesta?
Mainos päättyy
Tuomas Saukkonen: Insomniumin kiertueen jälkeen on ollut suunnitelmissa Keski-Euroopan reissu erään timanttisen Suomi-bändin kanssa vuoden lopulle. On myös availtu keskustelua jenkkikiertueesta tuonne ensi vuoden helmi-maaliskuulle. Suomen keikat tehdään sitten sen mukaan, miten ehditään, eli kiireiseltä näyttäisi jatko rundaamisen puolelta. Oli ihan tietoinen päätös, ettei ekan levyn tiimoilta lähdetty tekemään yhtään rundia vaan odotettiin toka levy, että on vähän pohjaa. Tietysti toivottiin, että rundit löytyvät, sillä eihän ole kiveen kirjoitettu, että reissuun pääsee. Sikäli on nyt hyvä tilanne, että on tulossa hyvien bändien kanssa hyviä rundeja ja mestoja. Toki niin kauan kuin paperit vain pyörivät mikään ei ole varmaa, mutta on jo hyvä, että voidaan neuvotella ja aikatauluttaa kiertämistä, joten eivätköhän ainakin jotkin reissut toteudu.
Viime kesänä sanoit haastattelussa, että muutama vuosi sitten suunniteltu ”My Darkness” -niminen kolmen CD:n boksi julkaistaisiin luultavasti Wolfheartin toisen levyn kanssa samoihin aikoihin. Mikäs on tämän julkaisun tämänhetkinen tilanne?
Tuomas Saukkonen: Noh, DVD on editoitu ja kansifilut valmiina. Akustinen levy on masteroitu, samoin best of -levyt, eli pitäisi vain saada ne painoon. Pikkuisesta Kiinan reissudokkarista puuttuvat tekstit. Nuo kun saisi kasaan, niin se olisi valmis. Se ei ihan tähän syksyyn kerkeä mutta lähikuukausien aikana. Tämä vain on vähän mennyt odotteluksi. Kun kakkoslevykin viivästyi puolella vuodella, eikä yksistään boksia kannattanut julkaista keskellä kesää, niin se vähän jäi. Mutta kyllä se sieltä tulee!
Olet kiertänyt tänäkin vuonna lavamanagerina useilla festivaaleilla. Kesä alkaa nyt olla ohitse ja täten kysynkin, mitkä olivat itsellesi viime kesän kohokohtia festareilla joko työntekijän tai muusikon näkökulmasta?
Tuomas Saukkonen: Bändinä ei edes haettu festarikeikkoja, koska levyn julkaisu jäi näin syksyyn. Ei festarit tämän kokoluokan bändiä buukkaa kahtena kesänä peräkkäin, koska ei olla Stam1na tai Trio Niskalaukaus. Mutta on alettu jo buukata keikkaa ensi kesälle ja syksylle, joten tämä kesä oli syystäkin rauhoitettu. Se oli kivaa duunien kantilta, koska on työlästä olla stage manager ja soittaa samalla festarilla. Qstockissa ja Jalometallissa teen myös teknisen tuotannon ja muillakin festareilla teen muutakin kuin stage managementtiä. Jos siihen vielä tunkee oman keikan, niin tietää tehneensä. On siis ihan kiva, ettei ole muusikkona tänä kesänä kauheasti festarikokemuksia kertynyt.
Nightwish oli aika makea tuottaa Qstockiin, meitsi diggaa sen bändin meiningistä uuden laulajan kanssa. Hahdon Kaitsu oli melkoinen kirsikka kakun päällä. Se siis menee ehkä kärkeen tämän kesän tuotannoista. Myös Saxon oli ihan saatanan kova Jalometallissa! Se oli niin pro ja vanhan liiton herrasmiesmenoa, mutta niin jäätävän kovassa iskussa lavalla. Eikä voi edes vetää ”ikäisekseen”-korttia, vaan monia nuorempia bändejä vietiin kuin litran mittaa. Kunpa olisi itsekin tuossa iässä samassa iskussa, niin olisi ollut hyvä ralli tämä elämä. Stage managerin hommissa olen nähnyt aika paljon myös tätä jäähdyttelyosastoa, että tehdään keikkaa, kun jengi maksaa, muttei ole enää sydän mukana eikä oikein fysiikkakaan kunnossa. Mutta sitten on vitun makea nähdä vanhan liiton bändejä jäätävässä iskussa.
Onhan se totta, että eräillä vanhan liiton bändeillä ei ehkä enää ole terävin kärki mukana vaan olisi aika pikku hiljaa lopetella soittohommat.
Tuomas Saukkonen: Joo, kyllä se jossain vaiheessa alkaa näkyä, mutta ymmärrän kyllä, että minkäs sitä tekee, jos on koko ikänsä ollut lavalla. Et sä enää mihinkään tehtaaseen mene duuniin. Vaikka itsekin käsität, että ei enää entiseen malliin lähde mutta pystyt tietyn elintason soitolla säilyttämään, niin onhan se kova kynnys nostaa kytkintä. Mitäpä sellainen keski-ikäinen hevari/rokkari tekee, menee puhelinmyyjäksi tai mansikoita poimimaan? Kun et ole 20 vuoteen ollut töissä, et sä yhtäkkiä enää hyppää työelämään.
Totta tuokin, onhan eräs Lemmy Kilmister kertonut haastattelussa, että hänen on jatkettava rokkihommia kuolemaan asti, koska hänellä ei ole koulutusta mihinkään muuhun hommaan kuin Motörheadissa soittamiseen.
Tuomas Saukkonen: Eikä sitä parane mennä vähättelemään. Muistan, kun joskus vuosikausia sitten olin Qstockissa managerina ja siellä oli Motörhead soittamassa. Tuijotin sitä sähköpostin raiderilistaa: kaksi pulloa Jack Danielsia, happipullo, lääkäri ja 6 Kinder-munaa. Tämä oli siis oikeasti jo useita vuosia sitten, joten kyllä se on jo kauan tiedetty, että meno hidastuu. Kävi mielessä, että nyt vedetään tapissa eikä show enää kauan pyöri, koska ei lääkäriä suotta pyydetä lavan taakse. Mutta nyt siitä on puoli vuosikymmentä ja yhä bändi roiskii menemään. Kyllä sitä siis varmaan on saappaat jalassa kaaduttava.
Lemmyltä tuskin kukaan mitään muuta odottaakaan kuin keikalla saappaat jalassa kaatumista.
Tuomas Saukkonen: Kyllä, mutta kääntöpuoli on sitten se fakta, joka näkyy esimerkiksi videossa, jossa Lemmyltä lähtee väärä kappale. Jos se menisikin niin, että kupsahdat saappaat jalassa, eikä niin, että päädyt tilaan, jossa ei vain enää lähde ja huomaat sen itsekin. Se vaikuttaa kuitenkin siihen, millaisen jäljen jätät muusikkona jälkeesi. Nettiaikakautena kaikki vielä leviää välittömästi ja palaute voi olla aika armotonta.
Kiitoksia haastattelusta! Mikäli haluat tähän loppuun sanoa jotain faneillesi, sana on vapaa!
Tuomas Saukkonen: Eipä tässä oikeastaan mitään… Toivottavasti saadaan rundihommat selville, niin päästään tekemään Suomen keikkaa ja morottaan tuonne kylille – eli sielläpä nähdään!
https://www.facebook.com/WolfheartRealm
Haastattelu: Samuli Jalonen
