Kotkan suunnalta pärähtää täyspitkän kiekon verran hard rockia, ja kyseessä on siis Wolftrap-yhtyeen esikoisalbumi, ”Rockandrollillumination”. Yhtye koostuu muusikoista, jotka saattavat olla monellekin tuttuja yhtyeistä, kuten Omnium Gatherum, Insomnium, Malpractice, Kaihoro tai Total Devastation. Ainakin siis kokemuksen tuomaa varmuutta pitäisi soitossa olla.

Tämän hard rock pläjäyksen avaa kappale ”Hit The City”, joka on juurikin sitä mitä albumin nimen perusteella voi odottaakin, rock ’n rollia. Kappaleesta tulee hieman mieleen AC/DC:n ja 70-luvun Whitesnaken risteytys. Meno jatkuu samankaltaisena seuraavassakin ”Done Deal My Dear” –rallissa; kohtalaisen menevä rokkipala, joskaan ei aivan sieltä omaperäisimmästä päästä.

Wolftrap tuuttaa rokkinsa perinteitä kunnioittaen ja onkin saanut ihan hyvin yhdistettyä 70-luvun hard rock -maailman nykyaikaisempaan rokkiin. Soittotaitoa yhtyeeltä myöskin löytyy, kuin myös kokemusta ja se kanssa kuuluu. Erikoismaininta täytyy antaa urkuja soittavalle Mikko Reinamolle, jonka soittoa on todella mukava kuunnella. Enpä olekaan tainnut rock-albumeilla juurikaan perehtyä urkureiden työskentelyyn Jon Lordin jälkeen, joten ei tosiaankaan mikään huono esitys.

Kaiken kaikkiaan Wolftrapin paketissa on kaikki tarvittavat osat, mutta pientä hiomista vielä löytyy. Omaan korvaani yhtyeen heikon lenkki tällä albumilla on vokalisti. Ei hän missään nimessä huono ole, mutta jotenkin liian tavanomainen. Kun kappaleetkin ovat hard rockia perinteisimmillään, ilman mitään sen kummempia erikoisuuksia, tarvitsisi bändi astetta kovemman vokalistin erottuakseen massasta.

”Rockandrollillumination” ei ole huono albumi, mutta ei siitä kyllä ole Suomen hard rockin pelastajaksikaan, hieman liian tasapaksua materiaalia albumilta löytyy. Mainittakoon vielä erikseen levyn kovin yllättäjä, nimittäin ”As Long As You Love” -niminen balladi. Tämä on yhtye jonka materiaalin en olisi uskonut balladien mahtuvan ollenkaan, mutta kuinka ollakkaan on tämä kyseinen raita levyn parhaimpia, ellei jopa paras kappale. Myöskin aika mielenkiintoinen on Faith No More-cover  ”From Out Of Nowhere”, joka rokkaa varsin mainiosti, kunnioittaen alkuperäistä, mutta lisäten siihen hieman tuota 70-luvun hard rock meininkiä. Taitoa ja osaamista orkesterilta löytyy, joten mahdollisesta seuraavasta levystä voitaneekin jo odottaa huomattavasti kovempaa kokonaisuutta.

6/10

Kappalelista:

1.Hit The City (Can’t Stand This Rock n’ Roll)
2.Done Deal My Dear
3.Fly On
4.As Long As You Love
5.Hi-Speedin’
6.No Tomorrow
7.Man’s Addiction
8.Lost Souls
9.From Out Of Nowhere
10.Grateful Slide

http://www.wolftrap.fi/

Kirjoittanut: Juha Attola