Yhdysvalloista Japaniin muuttanut Marty Friedman: ”Poliittinen korrektius on riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä”
Hiljattain uuden ”Wall Of Sound” -sooloalbuminsa julkaissut, Megadethin huippujulkaisuilla ”Rust In Peace”, ”Countdown To Extinction” ja ”Youthanasia” kitaraa soittanut Marty Friedman kertoi Cleveland Scenen tuoreessa haastattelussa päätöksestään muuttaa Yhdysvalloista Japaniin vuonna 2003.
Friedman muutti Japaniin 40-vuotiaana, vierailtuaan siellä parikymmentä kertaa työ- ja markkinointitehtävissä. Päätöstä auttoi myös kitarasankarin harrastuneisuus japanin kielen kanssa.
”Japanilainen musiikki inspiroi minua. Arvelin, että minulla olisi paljon annettavaa paikalliselle musiikkiskenelle, ja saisin samalla vietyä omaa musiikkiani eteenpäin. Eikä kyseessä ollut minulle mikään valtava kulttuurišokki – saan sellaisen pikemminkin aina kun lähden kiertueelle. Amerikka muuttuu paljon nopeammin kuin Japani”, Friedman kertoo.
Mainos päättyy
Friedmanin mukaan poliittinen korrektius on riistäytynyt käsistä Yhdysvalloissa. Nimittäin kysyttäessä niistä asioista, jotka hänen mielestään sitten ovat muuttuneet, Friedman vastasi:
”Kun minä vartuin Yhdysvalloissa, kukaan ei ollut poliittisesti korrekti tai välittänyt siitä, loukkasivatko heidän sanomisensa toisia. Ihmiset vain olivat, eivätkä he välittäneet politiikasta – erityisesti muusikot ja fanit. Mutta nyt nuo ihmiset haluavatkin puhua politiikkaa, enkä minä ymmärrä yhtään, mitä he haluavat sanoa”.
Kitaristin antamia haastatteluita on myös kuulemma jouduttu siistimään. Antaessaan haastattelua sähköpostin välityksellä Friedmanille sanottiin, että hänen sanomisiaan jouduttaisiin hieman karsimaan, vaikka mies itse ei kokenutkaan sanoneensa mitään rasistista tai loukkaavaa.
Mainos päättyy
”He vain takertuivat pikkuasioihin. Yllätyin, miten erilaisista asioista ihmiset voivat loukkaantua. Jos pidät jonkun musiikista, sillä ei pitäisi olla mitään väliä, millainen ihminen hän on. Eikä sillä olekaan mitään väliä, se vain ryöstää nautinnon. Jos Charles Manson tekisi levyn ja minä pitäisin siitä, en välittäisi”, Friedman miettii.
