Yksi Happoradion läpimurtolevyistä täytti pyöreitä vuosia – juhla-arvostelussa ”Kaunis Minä”
Happoradio lukeutuu omalla kohdallani niihin yhtyeisiin, joiden kanssa kasvoin aikuisuutta kohti. ”Kaunis Minä” -albumi on luultavasti ensimmäisiä levyjä, jonka olen haalinut Happoradion tuotannosta yhdessä ”Vuosipäivän” kanssa. Tämän päättelen siitä, että kyseiset levyt ovat rinnakkain levyhyllyssäni pahvikotelon sisässä. Molemmat albumit lukeutuvat levyihin, joita tuli kuunneltua ahkerasti 2010-luvun alun tienoilla.
Vaikka ”Vuosipäivä”-albumilta löytyy runsaasti hyviä kappaleita, kuten pari vuotta sitten kirjoittamassani juhla-arvostelussa totesin, on ”Kaunis Minä” ollut ensimmäinen levy, joka on viettänyt pitkän ajan Suomen listasijoituksilla. Vertailun vuoksi kerron, että ”Asemalla”- ja ”Vuosipäivä” -levyt viettivät yhden viikon listasijoituksilla, kun vastaavasti ”Kaunis Minä” oli peräti 31 viikkoa listalla. Ero on järisyttävä, kun ottaa huomioon sen, etteivät Happoradion aikaisemmat albumitkaan ole hullumpia. Ilmeisesti suuri yleisö löysi Happoradion vasta tämän albumin myötä.
Happoradio on hyödyntänyt ”Kaunis Minä” -albumilla suhteellisen paljon samoja elementtejä kuin edeltävillä julkaisuillakin. Sanoitukset käsittelevät usein parisuhteen dynamiikkaa ja haasteita, mutta levylle on päätynyt muutakin. Esimerkiksi ”Nukahditus” nostaa esille, kuinka stressi voi estää aivojen sammumisen iltaisin. Kappaleen nimikin on kuin yhdistelmä nukahtamista ja ahdistusta. Vastaavasti ”Kostaja” on kuvaus uhmakkaasta nuoresta, joka kapinoi yhteiskuntaa vastaan, samalla jämähtäen paikalleen.
Mainos päättyy
Kun joka tapauksessa levyä vähemmän tuntevat miettivät, että mikä se hitti tältä levyltä on, niin sen paikan kaappaa ”Puhu Äänellä Jonka Kuulen”. Toisena hyvänä kandidaattina voisi myös olla ”Che Guevara”. Itseäni entisenä joensuulaisena on erityisesti puhutellut ”Itä-Suomessa Tuulee”, jonka sanoitukset kertovat todennäköisesti Suvantosillasta (ja talvella sillä muuten tuulee, ja kylmästi!). Aki Tykin sanoituskynä on ollut tälläkin levyllä terävä, mutta erityisen nokkela se on ollut ”Monta Miestä” -kappaleella.
”Puhu Äänellä Jonka Kuulen” on kenties levyn tunnetuin kevyt kappale, mutta se lisäksi levy sulkee sisäänsä pari muutakin piilotettua helmeä. Tällaisia ovat ”Uhrille (Välisoitto)” ja ”Kallioniemi”, joista jälkimmäinen on sanoitustensa suhteen upea. Myös kappaleessa kuultavat Klaus Suomisen jousisovitukset ovat henkeä salpaavat. Siirtymä ”Kallioniemen” haikeasta ja juhlavasta äänimaailmasta riettaaseen ”Unelmia Ja Toimistohommia” -bonuskappaleeseen on melkoinen, mutta toisaalta levyn jälkimauksi ei jää kaihoisuus, vaan hyväntuulinen flirtti. Happoradion cover Leevi & The Leavingsin kappaleesta on hieno tribuutti: siihen on saatu taltioitua sama tunnelma kuin alkuperäisessä kappaleessa on, mutta siinä on myös selvästi tunnistettava Happoradio-signatuuri.
Happoradion kymmenen vuotta täyttävä ”Kaunis Minä” on hieno pop-rock -albumi, jolta ei juuri jää kaipaamaan mitään. Kuten albumia paljon kuunnelleet tietävät, levy on sisältönsä puolesta monipuolinen ja sanoitustensa suhteen laadukasta Happoradiota. Yhtye hemmottelee kuuntelijakuntaansa 5. päivä lokakuuta The Circuksessa, jolloin ”Kaunis Minä” -albumi on mahdollista kuulla kokonaisuudessaan. Siitä tulee takuulla hieno ilta, jota ei kannata jättää väliin.
Mainos päättyy
Kappalelista:
- Olette Kauniita
- Che Guevara
- Itä-Suomessa Tuulee
- Hirsipuu
- Nukahditus
- Puhu Äänellä Jonka Kuulen
- Uhrille (Välisoitto)
- Kostaja
- Monta Miestä
- Ruumiinavauspöytäkirja
- Kallioniemi
+ Unelmia Ja Toimistohommia
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen