Ysäri-grungen paluu: haastattelussa energinen Shiva

Toimituksessa nostamme mielellämme esille lupaavia uusia yhtyeitä sekä artisteja. Tällä kertaa haastattelimme kotimaista 90-luvun grungea ja alternative rockia tuotannossaan yhdistelevän Shiva-yhtyeen. Bändi on julkaisemassa toisen EP:n, jolta on jo kuunneltavissa singlet ”After the Fire” ja ”Show Me Something Real”.

Tavoitimme bändin sähköpostitse ja tiedustelimme hieman kuulumisia, kuten myös sitä, millaisesta kokoonpanosta oikein on kyse.

Kertokaa omin sanoin keitä olette, eli mikä on Shiva.

Joni Siik: Shivan muodostavat Joni Siik kitarassa ja laulussa, Mikael Juslenius rummuissa, Jere Perta bassossa ja Topias Luukkanen toisessa kitarassa. Sävellyksestä ja sanoituksesta vastaa Joni mutta sovitus laitetaan kuntoon yhdessä.

Miten tähän päädyttiin, eli mistä ajatus bändin muodostamiseen lähti?

Joni Siik: En tiedä ajattelinko itse koskaan alun perin että perustan bändin tai ainakaan että olisin sellaisen nokkamiehenä. Tiesin vain että halusin soittaa musaa ja silloin tällöin laulaakin. Kuitenkin aika nopeasti huomasin että haluan suoltaa tekemiäni biisejä maailmaan ja enemmän tätä kautta päädyin etsimään kanssamuusikoita bänditovereiksi jotta saisin vision ja biisit out in the open.

Edellinen EP julkaistiin 2020 keväällä ja seuraava on jo äänitetty. Vaikuttiko pandemia jotenkin jomman kumman EP:n luomisprosessiin?

Joni Siik: Hmm, pandemian vaikutuksista biisien tai lättyjen luomiseen on vaikea sanoa tarkkaa vastausta. Biisin kirjoittajana tietenkin tarkkailee maailmaa tietyllä silmällä mutta toisaalta median mässäily pandemialla ja ihmisten massahysteria sen edessä eivät olleet aihealueita joihin olisin isolla kädellä halunnut puuttua. Jos biiseihin on jotain tästä ajasta päätynyt niin ehkä ahdistuneita soundeja tai makaabereja lausahduksia huomiona siitä kuinka psykologisena häkkikokeena viime vuodet ovat ainakin allekirjoittaneelle näyttäytyneet. Keikkoihin pandemia tietenkin vaikutti huomattavasti. Välillä keikkoja oli hyvinkin, välillä niitä ei löytänyt kivienkään alta.

Ketkä ovat teidän suurimpia musiikillisia idoleita ja esikuvia? Näkyvätkö tai kuuluvatko vaikutteet Shivan tuotannossa?

Joni Siik: Omia suurimpia musikaalisia idoleita ovat Nirvana ja Kurt Cobain, Layne Staley (ja koko Alice in Chainsin porukka), the Doors, (Jim Morrison), kaikki Dave Grohlin tekemiset, The Smashing Pumpkins, the Stone Temple Pilots, the Cure ja moni muu. Uskon että edellämainittujen bändien soundit ja energia ovat ainakin jossain määrin siirtyneet omiin tekeleisiin ja esiintymiseen. Koen itse olevani kuitenkin aika omassa henkevässä kuplassani oleilija ja siellä ratkaisuja tekevä muusikko sekä esiintyjä.

Jere Perta: Kuten Jonilla, myös omiin esikuviin kuuluvat monet ysäribändit etenkin grungebändit kuten Alice in Chains, Nirvana, Pearl Jam. Bassonsoittoon ja omaan lavaolemukseen kuitenkin ehkä eniten on inspiroinut Flea. Se varmasti näkyy live-esiintymisien energisyydessä.

Mikael Juslenius: Mulla taas lapsena jo rumpujen soiton ääreen on saanut Lars Ulrich ja Joey Jordison. Nykyisin isoja inspiraation lähteitä soitolle ovat esim Mario Duplantier, Thomas lang ja Max Portnoy. Kyseisten muusikoiden tekemät soitannalliset ratkaisut sekä energia varmasti kuuluvat soitossa ja live-energiassa.

Topias Luukkanen: Itellä suurimmat esikuvat ovat varmasti Matt Bellamy, Pekka Olkkonen, Devin Townsend ja monet muut oman tien kulkijat. Esikuvat varmasti näkyvät asenteessa sekä esiintymisessä.

Miten itse kuvailisitte yhtyettä sellaiselle, joka ei teistä vielä koskaan ole kuullut?

Mikael Juslenius: Jos yhtyettä pitäisi kuvailla jollekin joka ei ole meistä koskaan kuullut ja tämä pitäisi vakuutta tulemaan keikalle sanoisin että; energinen, hengellinen ja eksentrinen kokemus joka ei ole heikkopäisimmille.

Joitain keikkoja on jo takana ja uusia tulee lisää. Mikä on ollut tähänastisista keikoista mieleenpainuvin ja miksi?

Jere Perta ja Mikaels Juslenius: Mieleenpainuvimmasta keikasta koko bändin poppoolla oli kaksi vaihtoehtoa. Joko viime kesän keikka Loosessa jossa synergia oli käsin kosketeltava ja yleisö räjähti kuin pommi kun pääsimme vauhtiin ja lopuksi Joni sai kaljakasteenkin päällensä, tai sitten vuorokauden varoitusajalla saatu keikka Kotkaan Haukka Music Baariin. Tälle keikalle lähdettäessä backline oli epäselvä, keikkapakun kanssa oli ongelmia ja palkka oli bensat takaisin, mutta meillä oli silti ikimuistoinen ilta keskenämme bändinä ja voiko täydellisempää keikkasekoilumatkaa ja -tarinaa ollakaan?

Jos saisitte päättää, millä kesäfestareilla haluaisitte ehdottomasti päästä esiintymään?

Joni Siik: Ehkä ammun tässä liian isoilla mutta olishan se nyt ihan helvetin siistiä päästä pistää hipstereiden päät sekaisin ja soittaa Flow Festivaaleilla, tuoden sinne kunnolla vaihtoehtomusakulttuurin asenteellista puoltakin!

Miltä näyttää Shivan tulevaisuus? Millaisia suunnitelmia yhtyeellä on EP:n julkaisun jälkeen?

Joni Siik ja Topias Luukkanen: Shivan tulevaisuus on aina mysteerin verhoama emmekä parhaiden taikureiden tapaan paljasta temppujamme, mutta kyllä uutta musaa on ensi vuonnakin tulossa, se että millä intensiteetillä jääköön salaisuudeksi. Keikkojakin on tiedossa sekä loppuvuodelle että ensi vuodelle. Sen voin kuitenkin kertoa, että emme ole menossa minnekkään emmekä todellakaan ole jättämässä leikkiä kesken ennen kuin jokaisella on joku ystävä, kaveri tai tuttu joka on kuullut meistä.

Kiitoksia paljon haastattelusta ja onnea EP:n julkaisuun! Haluatteko lopuksi vielä sanoa jotain Kaaoszinen lukijoille?

Topias Luukkanen: Me haastetaan kaikki Kaaoszinen lukijat tsekkamaan meidän musa ja somet ja pysymään kelkassa jos uskallatte, sillä täysiä tänne on tultu vetämään. Pistetään yhdessä grungemusa uuteen nousuun! Nähdään keikoilla!