Zuriaake/ 葬尸湖 – Gu Yan/ 孤雁

Löydän omista musiikki- ja naismieltymyksistäni tiettyjä yhtäläisyyksiä. Molemmissa pitää olla tietynlaista mystiikkaa, eikä kaiken pidä olla aina niin yksinkertaista. Kaikkea ei pidä ymmärtää välittömästi eikä välttämättä koskaan, vaan se pieni salaperäisyyden varjo molemmissa kannustaa itseäni suhtautumaan asioihin avoimemmin ja tutustumaan niihin tarkemmin. Ehkä tässä on se syy, miksi todella olen rakastunut kiinalaiseen äärimetallinkulttuuriin, kun siihen olen nyt toden teolla vuoden ajan enemmän tutustunut. Kuvittelin löytäneeni tämän rakkauden jo alkuvuodesta Ghost Bathin viimeisintä levyä kuunnellessani, mutta yksi asia, josta minä en pidä musiikissa sen paremmin kuin naisissakaan, on kusettaminen. Kaiken pitää olla aitoa, ja tämä nyt ei vain yksinkertaisesti Ghost Bathin kanssa näin ollut, mutta se nyt on tarina erikseen. Jos jotakuta kiinnostaa, sen voi käydä lukemassa vaikka täältä.

Nyt arvostelussa oleva oli kuitenkin jo ennen kakkosalbumiaan ”Gu Yan” itselleni yksi Kiinan mielenkiintoisimmista ryhmistä. Yhtyeen vuoden 2007 debyyttialbumi ”Afterimage of Autumn” sekä muutama pienjulkaisu tuli otettua jo aiemmin haltuun, ja ne enteilivät tälle Ji’nan kaupungista kotoisin olevalle yhtyeelle loistavaa tulevaisuutta. Mutta ennen kaikkea tänä keväänä albumilta lohkaistu nimisingle ”Gu Yan” nosti odotukset kakkosalbumia kohtaan aivan uudelle tasolle.

Tunnelmaltaan lähes raivostuttavan kaunis nimiraita on myös itse albumin parhaimmistoa. Yli 12-minuuttinen biisi kiusoittelee alkuun sähkökitaran ja pianon ikäänkuin jammaillessa usean minuutin ajan, kunnes lopulta räjähtää aivan uusiin ulottuvuuksiin nerokkailla rytminvaihdoksillaan ja perus- black metal -kärinää sekä puhtaita lauluja sekoittavilla lauluosuuksillaan. Mutta eipä levyltä muutenkaan heikkoja kohtia löydy. Massiiviseksi sinfoniaksi äityvästä avausintrosta ”Mu Yun” lähtien aina yli 20-minuuttiseen kolmiosaiseen ”Suite: Meng Yao” -raitaan levyltä löytyy kaikki elementit, jotka tunnelmallisesta black metalista parhaimmillaan löytyy.

Tunnelmalliseksi black metaliksi Zuriaake ilmeisestikin luokitellaan, vaikka itse en henkilökohtaisesti juurikaan luokitteluista välitä, ja mielestäni tuokin luokittelu antaa vähän väärän kuvan. Toisaalta, parempaakaan en keksi. Mutta kiinalaiset elementit, joita yhtye käyttää, luovat pääosin tempoltaan hitaanlaisessa musiikissa luonnollisesti aivan eri tavalla tunnelmaa, kuin tunnelmallisessa black metalissa yleensä on ehkä totuttu. Liikaa Zuriaake ei kuitenkaan mielestäni kiinalaisuuttaan alleviivaa, olkoonkin, että yhtye laulaa omalla äidinkielellään. Musiikki pysyy metallina ja aggressiviisimmissa kohdissa ihan ehtana black metalina, mutta pienillä vivahteilla se kuulostaa samalla myös kiinalaiselta metallilta. Ja näistä vivahteista johtuen on Zuriaaken vertaileminen oikeastaan yhteenkään tunnetumpaan orkesteriin jotakuinkin mahdotonta. Melankoliaa, synkkyyttä, luonnon harmoniaa, dramatiikkaa ja metallia yhdistelevä albumi on muutenkin yksinkertaisesti liian kaunis teos vertailtavaksi. Eihän omaa naistakaan vertailla muihin, vaikka kadulla kulkisi paljon paremmat tissit vastaan. Kokonaisuus ratkaisee ja siinä yli tunnin kestävä ”Gu Yan” on ylivertainen teos.

Jos ”Gu Yan” olisi nainen, ottaisin sen ehdottomasti vaimokseni. Sen herkkyys ja sensuaalisuus luovat levylle ja sitä kautta omaan pääkoppaan äärimmäisen rauhoittavan tunnelman. Samalla se raivokkaimmissa kohdissaan kuitenkin herättää suhteen aivan uudestaan henkiin. Ja levyltä löytyvä mystiikka johtaa siihen, että rakastelu albumin kanssa toimii kerta toisensa jälkeen, ilman kyllästymisen häivääkään. Ja mikä tärkeintä, se tunne, se aito tunne, joka levyltä huokuu, on yksinkertaisesti niin sanoin kuvaamattoman kaunista, että saman tunteen voi kokea ja nähdä vain aidosti rakastuneista silmistä.

10/10

Kappalelista:
1. Intro: Mu Yun/ 暮云 (Afterglow)
2. Gu Yan/ 孤雁 (The Lorn Goose)
3. Tian Ting/ 天庭 (Celestial or Heaven)
4. Suite: Meng Yao/ 梦邀 (Sleepwalking)
Pt.1 Guang Han/ 广寒 (Moon Palace)
Pt.2 Xiao You/ 仙游 (Sacred Walk)
Pt.3 Nan Ke/ 南柯 (A Fond Dream)
5. Bian Guan/ 邊關 (The Frontier)
6. Gui Qu/ 歸去 (Nostalgia)
7. Outro: Zhong Qu/ 終曲 (Outro)

Kirjoittanut: Riku Mäkinen

English version:

There are certain things I find in common when it comes to my attractions towards music and women. In my opinion they both have to have certain kind of mysticism, everything is not meant to be so simple. You are not supposed to understand everything immediately, maybe even never, but the small shadow of mystic in both music and women encourages myself to respond to things with more open mind and find out more about them. This is probably the reason why I have totally fallen in love with Chinese extreme metal, now when I have really got familiar with it within a year. I actually though I have found this true love of mine when I listened the latest Ghost Bath album earlier this year, but there’s one thing that I don’t like at all when it comes to music and women and that’s lying. Everything must be authentic, and when it comes to Ghost Bath, this wasn’t the case. Well, that’s another story. In case somebody’s interested to read about it, you can read the story from here (Finnish only, sorry!).

When it comes to Zuriaake, this band was for me one of the most interesting groups from China even before this second album of them “Gu Yan”. I had already got familiar with their debut album “Afterimage of Autumn” from 2007 and few smaller releases and all of them prefigured great future for this band from the city of Ji’nan. But even more, the first single from this album, the title song “Gu Yan” released this spring, raised my expectations for this album to a brand new level.

The title song, which is almost exasperatingly beautiful, is also one of the highlights on the album. Nearly 12 minutes long track teases you first with the kind of jamming of electric guitar and acoustic piano for a few minutes, before the song finally explodes to a totally different dimension with its ingenious changes of rhythm and mixtures between basic black metal style vocals and clean vocals. But in any case, there is no weak parts on the whole album either. From the introduction track “My Yun”, which ends up to a massive symphony, to a three part song “Suite: Meng Yao”, which is over 20 minutes long, there are all the elements on this album which you find in an atmospheric black metal as its best.

As an atmospheric black metal Zuriaake is apparently supposed to be categorized, even though I don’t personally care much about categorizing and I’m not sure if this categorizing gives a little bit wrong picture about Zuriaake. On the other hand, I can’t trump up better one. But the Chinese elements, the band uses, create to the mostly slow or mid-tempo music atmosphere which is quite different to what we have used to hear in atmospheric black metal. Yet the underlining of being Chinese isn’t too much featured here, even though Zuriaake sings on their mother tongue. The music is still metal and even pure black metal when it comes to the aggressive parts of the album, but these small nuances here and there makes it sound like Chinese metal at the same time. And due to these nuances I find it quite impossible to compare Zuriaake to any other better known band. And anyway, the album that combines melancholy, darkness, the harmony of nature, dramatics and metal is simply way too beautiful piece of art to compare with anything. You just don’t compare your own woman to others, no matter how much greater boobs you see while walking in the streets. It’s the wholeness which counts, and in this case “Gu Yan” with duration over an hour is simply transcendent.

If “Gu Yan” was a woman, I would definitely marry her. Its susceptibility and sensuality creates such extremely sedative feeling for the album and hence also to the listeners head. At the same time, however, in its most furiously moments the relationship comes to life again. And the mysticism on the album makes the love-making with it work over and over again, without even a slightest feeling of boredom. And what is most important, is the passion, such an authentic passion, that the album discharges is so indescribable beautiful, that the only way to experience and see such passion is from the eyes of genuinely in love.

10/10

Tracklist:
1. Intro: Mu Yun/ 暮云 (Afterglow)
2. Gu Yan/ 孤雁 (The Lorn Goose)
3. Tian Ting/ 天庭 (Celestial or Heaven)
4. Suite: Meng Yao/ 梦邀 (Sleepwalking)
Pt.1 Guang Han/ 广寒 (Moon Palace)
Pt.2 Xiao You/ 仙游 (Sacred Walk)
Pt.3 Nan Ke/ 南柯 (A Fond Dream)
5. Bian Guan/ 邊關 (The Frontier)
6. Gui Qu/ 歸去 (Nostalgia)
7. Outro: Zhong Qu/ 終曲 (Outro)

Written by: Riku Mäkinen

Kommentoi julkaisua