Miksi intron täytyy aina hämätä? Gojiran ja muutaman muun joukkuetoverin tapaan ulosannistaan varsin värikästä ja vivahdeikasta vääntävä Zuul Fx tarjoilee tuoreella kolmivarttisellaan omaperäiseen ja moderniin asuun puettua thrashpoljentoista metallia. Pelkästä rässäilystä ei toki missään nimessä ole kysymys: selkeiden melodeath-vaikutteiden lisäksi kuulija voi valmistautua vetämään useammatkin industrialsauhut Kornista muistuttavan nu-metallin ohessa. Yhteentoista palaseen on survottu positiivista aggrea, tyylitajuisia sovitusratkaisuja ja miellyttävän erottuvia melodioita – sekä pari totaalista ohilyöntiä. Ranskalaiset ovat kummallisia kavereita.

”The Torture Never Stops” on täsmälleen osiensa summa. Vaikka yksikään kappale ei itsessään kuulosta geneeriseltä tai tavanomaiselta, ei mikään nouse myöskään ehdottomaksi johtotähdeksi tai päässä junnaavaksi täsmärepäisyksi. Varsinaisen ongelma on hämmentävän heikkotasoinen alkupää: introa seuraavat kolme ensimmäistä kappaletta ovat ehdottomasti levyn huonoimmat esitykset, joissa ideat kuolevat ala-arvoisen toteutuksen alle. Erityisesti ensimmäinen varsinainen raita ”The Maze” sekä nelosveto ”Dancing Around Death” tuntuvat kuuluvan jollekin aivan eri albumille. Lisäksi muutoin ihan kelvollisen kuuloinen ”Man Of Silence” sisältää helvetillisen ärsyttävän kertosäejankkauksen. Pyörrän pahat puheeni: albumi sisältää sittenkin päänsisäistä toistoa aiheuttavaa materiaalia.

Toki hyviäkin hetkiä on. Yksittäisistä biiseistä stereoni luukuttivat eniten loppupään kaksikkoa ”Bipolar Confusion” sekä ”The Song Of The Dead”, joista ensin mainittu pitää mystisesti sisällään eräänlaisia Rammstein-elementtejä. Outron käsittävä finaali ”Missa Pro Defunctis” maalailee tuplabasaripaukkeen taustalla psykedeelistä Slipknot-meloa, ja yrittäkääpä vain rehellisesti väittää, ettei naurettavasti nimetty ”Devil Son Vs. Sexy Bitch” tuo vahingossakaan mieleen Fear Factorya. Bändin omat koirat vetävät kappaleen kuitenkin kunnialla maaliin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Patonkimaasta tullut metalli osoittaa jälleen kerran omaleimaisuutensa. Zuul Fx:n tapauksessa voitaneen todeta, ettei levy ole täysin onnistunut pariminuuttisen alkutunnelmoinnin noustessa koko lätyskän maistuvimmaksi palaksi. Ei tämä silti mikään täysi turhake ole.

6/10

Kappalelista:

01. I Want To Kill You Like They Do
02. The Maze
03. Beat The Crap Out…
04. Dancing Around Death
05. The Torture Never Stops
06. Man Of Silence
07. Living Creature
08. Devil Son Vs. Sexy Bitch
09. Bipolar Confusion
10. The Song Of The Dead
11. Missa Pro Defunctis (Requiem)

www.myspace.com/zuulfx

Kirjoittanut: Tomi Salmi