Ace Frehley – Space Invader

Kirjoittanut Jarmo Hänninen - 9.9.2014

Ace is back and I told you so! Spaceman eli Space Ace eli Ace Frehley eli Paul Daniel Frehley – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä tapauksessa ei kyllä voida puhua lapsesta, sillä kyseessä on vuonna 1951 syntynyt kitaristilegenda, joka on saanut monet nykyajan elävät ja kuolleet skebavirtuoosit tarttumaan instrumenttiinsa. Muun muassa Dimebag Darrell (1966–2004) nimesi Frehleyn suurimmaksi idolikseen ja Crowbar-yhtyeen Kirk Windstein ilmoitti ”Space Invader” -levyn julkaisun alla, että Ace Frehley oli se mies, joka sai pikku-Kirkin innostumaan kitaransoitosta. Jos maailmassa on vielä joku musiikki-intoilija, joka ei tiedä, kuka Ace Frehley on, niin mainitaan vielä miehen ailahtelevaa soolouraa (Frehley’s Comet) edeltänyt pikku tanssiorkesteri KISS, jonka soolokitaristina Ace niitti mainetta.

Melkoinen aika on Acelta jouduttu odottamaan uutta levyä, sillä edellinen ”Anomaly” ilmestyi vuonna 2009. Muutaman kuuntelun jälkeen ”Space Invader” tuntuu ja kuulostaa ehjemmältä kokonaisuudelta aikaisempaan tuotantoon verrattuna. Kuuden soololevyn (joista kaksi Frehley’s Comet -nimen alla) tuotannosta löytyy todella paljon helmiä, ja jo ensikuulemalla ”Space Invader” sisältää niitä vähintään pari kappaletta lisää.

Levyn avaava nimibiisi ”Space Invader” rokkaa junnuilta sukat jalasta ensimmäisestä riffistä lähtien, ja vanhaa faniakin alkaa hymyilyttää. ”Gimme a Feeling” jatkaa tästä ja antaa sellaiset 70-luvun vibat, ettei tosikaan. Koko biisi on kuin paluu menneisyyteen kaiken muun paitsi tuotantoarvojen kohdalta. Mojovat äänet yhdistetään tässä klassiseen biisirakenteeseen. LOVING IT! Myös ”What Every Girl Wants” levyn puolenvälin ehtoopuolelta luo moiset fiilikset.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samaa voidaan sanoa lähestulkoon kaikesta levyn kappaletarjonnasta. Ainoa, mikä häiritsee, on ”Change”-kappaleen hieman oudohko rakenne ja ”Toys”-kappaleen paikallaan junnaava kertosäe, jota hoetaan vähän liikaakiin. Ja Acen omintakeisella äänellä esitettynä kappale jää melkein ärsyttämään alitajuntaan. Tämä tietenkin on kuulijan korvassa, mutta omasta mielestäni em. kappaleet ovat hieman heikompia kuin muut.

Immortal Pleasures” pistää vähän jarrua matkaan, ettei vauhti hyydy alkumetreillä. Ainakin allekirjoittaneelle tällainen albumirakenne sopii paremmin kuin hyvin. Odotan hyvältä albumikokonaisuudelta aivan perinteisiä perusasioita: räväkkä alku ja sitten vähän hitaampi ralli väliin, että jaksaa loppuun saakka. Mistään balladista ei kuitenkaan ole kyse, vaan Frehleyn Gison ja/tai Epiphone ryttää groovaavan soolon tähänkin biisiin.

Jos ”Space Invader” oli perinteistä avaruusteemaista Ace Frehleytä, niin myös biisit ”Inside the Vortex”, ”Past the Milky Way” ja ”Starship” ovat sellaisia. Levyn kolmanneksi viimeinen kappale ”Reckless” on hienoinen outolintu biisikimaran joukossa ja jää ainakin itselleni hieman heikoksi vedoksi verrattuna koko muuhun tuotantoon, mutta on tämäkin ihan messevä biisi, joka ei riko kokonaisuutta. Levyltä löytyy myös Acen tyylille sovelias cover-biisi ”The Joker”, joka alkuperäisen esittäjän Steve Miller Bandin sanoituksien perusteella sopii kyllä enemmän kuin hyvin Frehleyn esittämäksi. Levyn päättävä ”Starship” ripaisee aika läheltä Frehleyn ”Fractured Mirror” -saagaa, ja biisin perään olisi melkeinpä saanut laittaa sulkuihin ”Fractured Mirror Part IV”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ace Frehley hallitsee albumilla kitaroinnin lisäksi myös bassonsoiton lukuun ottamatta kappaleita ”What Every Girl Wants” ja ”Starship”, joissa bassoa näppäilee Chris Wyse (mm. The Cult, Ozzy Osbourne ja Owl). Matt Starr (mm. Burning Rain, Bang Tango ja Beautiful Creatures) puolestaan hoitelee rumpalointia.

”Space Invader” on vanhan koulukunnan rokkilevy, joka antaa nykyajan otteella ja soundilla mielikuvia 70-luvun New Yorkin rock-scenestä höystettynä Ace Frehleyn avaruusajatusmaailmalla! Eli periaatteessa on palattu vanhan äärelle kahden ensimmäisen sooloalbumin hengessä. Monille Acen KISS-aikana vääntämä sooloplatta ja Frehley’s Comet -yhtyeen debyytti ovat Acea parhaimmillaan, ja tämä onkin lähinnä tuota alkuajan mahtavuutta.

9-/10


Kappalelista:
1. Space Invader
2. Gimme A Feelin’ (radio edit)
3. I Wanna Hold You
4. Change
5. Toys
6. Immortal Pleasures
7. Inside The Vortex
8. What Every Girl Wants
9. Past The Milky Way
10. Reckless
11. The Joker (Steve Miller Band –cover)
12. Starship

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

acefrehley.com
Acen Facebook

Kirjoittanut: Jarmo Hänninen

Luetuimmat

Uusimmat