Aiempaa rujompi ja häijympi – arviossa The End A.D.:n ”It’s All In Your Head”

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 12.7.2022

Philadelphiasta kotoisin oleva The End A.D. julkaisi viime vuoden loppupuolella ”It’s All In Your Head” -EP:n, jolla yhtye jatkaa uskollisesti valitsemallaan hardcore punkin tiellä. Philadelphialaisyhtyeen tuorein julkaisu on vajaa vartin mittainen rykäisy, jolla ei sulosointuja juurikaan kuulla.

”It’s All In Your Head” jatkaa edeltäjänsä, vuonna 2019 julkaistun ”Badlandsin” linjalla olemalla rujo niin ulkoisesti kuin musiikillisesti. Vokalisti Ami Friendin, kitaristi Paul Juestrichtin, basisti Jim Weissin ja rumpali Lorin Savadoven muodostama The End A.D. ravisuttaa kuulijaa väkevällä ilmaisullaan, jonka keskiössä ovat runnovat riffit ja Friendin korvia repivä lauluääni, joka ei ole erityisen miellyttävä. Tähän kun lisätään vielä yksinkertaiset, mutta tylyt lyriikat, on kokonaisvaikutelma kaikin puolin rujo.

EP:n ulosanti painottuu pääasiassa aggressiivisuuden puolelle, mutta kuulijalle avarretaan myös hieman kevyempää ja progressiivisempaa antia ”Head”-kappaleella. Myös EP:n päättävä ”Unnamed Unloved” yllättää alun harmonisuudellaan, mutta kappale räjähtää täyteen vauhtiin minuutin jälkeen. EP:n todellinen yllätys on kuitenkin ”Bloodsucker”, joka on tribuutti Deep Purplen alkuperäiselle teokselle. The End A.D.:n sovitus teoksesta on niin räjähtävä, ettei yhtäläisyyttä alkuperäisen kanssa ole helppo huomata, vaikka asian tietäisi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

The End A.D.:n versio Deep Purplen kappaleesta on sen verran mutkat suoriksi vetävä, ettei coveria voi pitää onnistuneena ainakaan tunnistettavuuden puolesta. Philadelphialaisyhtyeen versio on toki persoonallinen, sitä ei voi kiistää. Persoonallisuus on myös hyvä synonyymi kuvaamaan The End A.D.:n soundia, joka on aavistuksen nurinkurinen Friendin mielipuolisen ja epämiellyttävän äänenkäytön takia. Sääli että Friend keskittyy rääkymiseen, sillä ”Stink”-kappaleella kuultavilla puhtailla lauluosuuksilla hänen äänensä kuulostaa hetkittäin jopa hyvälle.

Toki Friendin raivokkaalle äänenkäytölle on syynsä, se istuu hyvin osaksi The End A.D.:n aiempaa aggressiivisempaa ulosantia. ”Badlands”-albumiin verrattuna myös Friend laulaa aikaisempaa raskaammin, mikä osaltaan muovaa philadelphialaisyhtyeen soundista entistä karumpaa. Lyriikoidensa suhteen ”It’s All In Your Head” ei ole häävi, mutta musiikkinsa suhteen se on brutaali, ja myös monitahoinen EP. Vaikka en voi väittää pitäneeni kuulemastani, on yhtyeelle annettava tunnustusta väkevästä EP:stä. Monen muun EP:n kohdalla vartti voisi tuntua liian lyhyelle ajalle, mutta ”It’s All In Your Headin” suhteen se on riittävästi.

Kappalelista:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen