Anvil – Anvil Is Anvil
Ehkäpä maailman sympaattisin metalliyhtye Anvil on kerennyt jo 16. albumiinsa. Kuten kaikki ”The Story of Anvil” -dokumentin nähneet tietävät, Anvilin ura ei ole aina ollut kovin nousujohteista. Kyseisen dokumentin myötä Anvilin suosio kasvoi kuitenkin suuremmaksi kuin koskaan, ja tällä hetkellä on meneillään yhtyeen koko historian pisin kiertue Dirkschneiderin lämmittelijänä. Anvililla on takanaan hienoja albumikokonaisuuksia ja klassikkokappaleita, mutta muutama vuosi sitten julkaistu ”Hope in Hell” oli todella väsynyt ja keskinkertainen tekele muutamasta hyvästä kappaleesta huolimatta. Toivoin kuitenkin, että ytimekkäästi nimetty ”Anvil Is Anvil” antaisi lupauksen paremmasta.
Tylsähköä ”Daggers and Rumia” lukuunottamatta levy kyllä alkaa lupaavasti perinteisen Anvil-tyylisen metallin nimissä. Anvilin tyyli ei ole vuosien saatossa muuttunut juuri mihinkään, vaan samaa kaavaa noudatetaan lähes orjallisesti. Tiivistetysti sanoen Anvilin kappaleet ovat hieman keskivertoa raskaampia, vaihtelevan tempoisia, speed metalmaisia ja samalla thrashahtavia riffivetoisia rykäyksiä. Tältä levyltä vaikkapa ”Up, Down, Sideways” ja ”Die for a Lie” edustavat Anvilia stereotypisimmillään. ”Gun Control” on Anviliksi melko hidastempoista ja yllättävän jämäkkää.Se on myös yksi harvoista kerroista tällä albumilla, kun Anvil kokeilee mitään vähänkään erilaista. ”Gun Control” on tarttuvien grooveriffien ja ryhdikkään kokonaisuuden ansiosta tämän levyn paras kappale ja ylipäätään yksi yhtyeen uran parhaista.
Levyn puolivälin tietämillä taso alkaa harmillisesti laskea. Kappaleet muuttuvat niin itseääntoistaviksi kuin keskenäänkin melko samankaltaisiksi. Eihän Anvil ole koskaan ollut maailman mielikuvituksellisin yhtye, mutta tällä kertaa ideat tuntuvat loppuneen pahasti kesken. Tuntuu kuin yksi tai kaksi kappaletta olisi tehty muutamaan kertaan uudestaan minimaalisilla muutoksilla. Bonuskappale ”Never Going to Stop” sentään lopettaa albumin positiivisiin tunnelmiin.
Mainos päättyy
”Anvil Is Anvil” on huomattavasti parempi kokonaisuus kuin ”Hope in Hell”, mutta ei lähelläkään Anvilin parhaita. Toivottavasti sama kehityssuunta kuitenkin jatkuu. Ehkä jo seuraava albumi on toimiva kokonaisuus alusta loppuun. Anvililla on todistetusti riffikynä ja dynaaminen soitto hallussa, vaikka pari albumia onkin mennyt hieman sumussa.
5/10
Kappalelista:
1. Daggers and Rum
2. Up, Down, Sideways
3. Gun Control
4. Die for a Lie
5. Runaway Train
6. Zombie Apocalypse
7. It’s Your Move
8. Ambushed
9. Fire on the Highway
10. Run Like Hell
11. Forgive Don’t Forget
12. Never Going to Stop (bonus)
Anvilin kotisivut
Anvil Facebookissa
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Jyri Kinnari