Carcass – tuo Liverpoolin lahja metallimusiikille ja etenkin death metalille, tulee jälleen raskaana ja kekseliäänä, jyräten musiikillaan alleen pienempiään. Jo 35 vuotta sitten perustettu ja goregridilla sekä grindcorella uransa aloittanut yhtye on aikojen alusta tähän päivään selkeyttänyt ilmaisuaan melodisempaan suuntaan. Kuten jo edeltäjällään ja vuoden 2013 paluualbumillaan “Surgical Steel” ärhäkämmän metallin ystäviä ilostuttanut yhtye jatkaa uutukaisellaan pitkälti samalla linjalla, tuoden kokonaisuuteen mukaan kuitenkin vaihteeksi hieman lisää ilmavuutta ja roimasti groovea.

Carcassin ilmaisun hienous nojaa pitkälti vokalisti/basisti Jeff Walkerin harvinaisen tunnistettavaan kärisevään äänenkäyttöön. Walkerin ilmaisun lisäksi kitarasoundissa on potkua tälläkin albumilla kuin kymmenessä Brittiläisessä terästehtaassa. Albumi avaa ärhäkällä ja mukavasti groovaavalla nimikappaleella “Torn Arteries” kumoten kertaheitolla luulot minkään sortin keventelystä. On helppo ymmärtää, miksi nimikappale on valittu avausraidaksi, sillä se vaikuttaisi pääasiassa olevan suoraviivaisinta Carcassia koko albumilla. Pääriffin ja liidien tyyliteltyjä tuplattuja kitaroita kappaleessa esittelee pitkäaikainen soolokitaristi Bill Steer ja toiseksi kitaristiksi yhtyeeseen Michael Amottin (Arch Enemy) tilalle vuonna 2013 mukaan tullut Ben Ash.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jo singlenä ja videonakin julkaistu “Dance Of Ixtab” on nimensä mukaisesti rytmiltään tanssittavakin palanen Carcassin uuden albumin kokonaisuutta. Hauskalla ja yksinkertaisella riffillä mässäilevä kappale tuo ehkä eniten mieleen vuoden 1996 mielipiteitä jakaneen “Swansong”-albumin rockaavamman Carcassin. Oli kappale sitten jonkun mieleen tai ei, kyllä se vähintään pään laittaa nyökyttelemään. Toisilla – kuten allekirjoittaneella – se vääntää varmasti myös hymyn kareen huulille. Niin vakuuttavaa on etenkin Walkerin sanojen sylkeminen rumpali Daniel Wildingin tasaisen varman rytmin päälle. Saatetietojen mukaan koko nimellä “Dance Of Ixtab (Psychopomp & Circumstance March No.1 In B) ADM” on varmastikin albumin helpoiten lähestyttävintä materiaalia ja on siksikin oiva singlelohkaisu.

“Eleanor Rigor Mortis” on albumilla niitä kappaleita, jotka herättivät jo pelkän nimensä ansiosta sekä kiinnostusta että huvittuneisuutta. Nopealla tempolla alkava kappale hidastuu puoliväliin tultaessa jälleen hieman groovaavampaan death metal -ilmaisuun, tuoden hieman mieleen ainakin Entombed-yhtyeen – vaan Carcassiltahan tämä edelleen kuulostaa, ja paljolti myös yhtyeen klassikkoalbumi ”Heartworkin” tyyliltä. Vahva ysäridödiksen haju leijailee kappaleen ja koko albumin ympärillä tässä vaiheessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“Under The Scalpel Blade” on albumin pilotti-singlejä vuodelta 2019, mikä paljastaa käsillä olevan “Torn Arteries” -albumin olleen kypsyttelyasteella pidempäänkin. Rytminvaihdoksilla mässäilevä “Under The Scalpel Blade” on silti tuoreen kuuloinen, luoden musiikillisia yhtymäkohtia etenkin edeltävään “Surgical Steel” -albumiin. Teräksen viiltävää ilmaisua, jossa riffit on korvakarkkia, ja joka jopa hieman säikäyttää kuulijaansa ärhäkkyydellään, mutta myös selkeästi huutaa mukaanpääsyä live-settiin. 

Vaikka Carcass tuntuukin uudistuvan tuoreella albumillaan juuri niin vähän, että osa säkeistöjen rakenteista on rytmillisesti jopa hieman ennalta-arvattavia, on mukana maukkaita yllätyksiäkin. “The Devil Rides Out” sisältää melodisuutta lähes Iron Maideniksi asti, pitäen tyylin kuitenkin deathmetalisena. Sanoituksissa kuuluu tarinaa niin itse “Satan” kuin “Christ” -nimisistä tyypeistä, polveillen maukkaasti instrumentaaliosuuksia ja vokaalisosuuksia vuorotellen. Leadkitaran soundin selkeys ihastuttaa erityisesti.

“Flesh Ripping Sonic Torment Limited” -järkäle alkaa kauniilla akustisella kitaranäppäilyllä, tuoden mieleen hieman ainakin Death-yhtyeen vastaavat tunnelmoinnit. Carcassin ensidemon “Flesh Ripping Sonic Torment” (1987) nimeä lainaileva kappale on kestoltaan yli 9-minuuttinen eepos, joka jälleen polveilee tunnelmasta toiseen, käyden jopa blues-tyylisen ja lähes hempeän kitara-sooloilun puolella noin puolivälissä kappaletta. Rytmillisesti tekninen ja mukana moshattava, aina välillä hieman tavanomaistakin death metal -riffittelyä tarjoava kappale on kuitenkin kaikessa hienoudessaan kokonaisuus, jonka jokaisen Carcass-faniksi itseään väittävän tulisi kuulla. Carcassin voi oikeastaan kuvitella hieman irvailevan entiselle ja nuhruisemmalle itselleen, sillä viimeistään tässä kohdin albumia tulee huomatuksi sen soundien mahtaileva selkeys ja ammattimainen tuotanto.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Albumin toisena maistiaisena kesällä 2021 kuultu “Kelly´s Meat Emporium” on jälleen pääasiallisesti jyräävä melodinen death metal -jyrä, jonka edessä jälleen korvaltaan herkemmät kuulijat saattavat laittaa stop-nappulaa pohjaan. Kaaosmaisen riffittelyn ja ilotulituksen kruunaa edelleen vokalisti/basist Jeff Walkerin laulutyöskentely. Voi vain hämmästellä, miten kunnioitettavassa yli 50 vuoden iässäkin oleva muusikko Walker yltää tällaisiin vimmaisiin sanojensylkemisiin kärisevällä tyylillään suhteellisen nopealla tempolla etenevän musiikin tahtiin. Voi olla toki muutakin kuin vain urbaani legenda, että kasvissyöjän elämäntyyli pitää nuorena pitkään. Hieman tuoreempana vokaalisena elementtinä kuullaan albumilla ”Kelly´s Meat Emporium” -kappaleessa ja parissa muussa myös tervetullutta mörempää taustalaulua siellä täällä.

Loppupuolella albumia esimerkiksi “In God We Trust” sisältää jälleen paljonkin hienoa riffi-ideaa tuoden jälleen mieleen erityisesti ja varsinkin kitarasoundillisesti “Swansong”-albumin. Sekaan mahtuu myös muuan Slashin tyylin mieleen tuovaa leadkitarointia ja muutama hauska kohta, jolla kuullaan joukkotaputusta. Kaikuvat taputukset on seikka, joka ensimmäistä kertaa ehkä minkään Carcass-albumin kohdalla laittaa oikeasti jopa naurattamaan muuten niin ärhäkän ilmaisun äärellä. On helppo ymmärtää, että sitähän tässä on varmasti haettukin.

Jälleen vanhan julkaisun nimeä osittain lainaava “Wake Up And Smell The Carcass – Caveat Emptor” on yksinkertainen ja loppua kohti mukaansatempaava rymistely kelpo metallimusiikkia, mutta haiskahtaa moneen muuhun kappaleeseen verrattuna hieman täytteeltä edeten varsin kuluneellakin riffittelyllä. Kappale on ilmaisultaan ehkä hieman vähemmän ärhäkän kuuloinen, mutta tunnelmansa ja tempon vaihtelunsa ansiosta sille täytyy antaa mahdollisuus puolustaa paikkaansa albumilla. 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“The Schyte´s Remorseless Swing” on alun duurivoittoisen ja vain hieman mollia hakevan rock-riffinsä ansiosta alkuun kulmia nostattava kappale. Hieman kuin Jon Bon Jovi olisi hetkeksi päästetty studioon Carcassin kanssa. Nopeasti kuitenkin selviää kappaleen soidessa ja kappaleen nimeä tuijottaessa, että tässä on haettu ilmaisullista ristiriitaa. Melko pikaisesti kappale lähtee kuitenkin rokkaamaan Carcassin metalliseen tyyliin, sisältäen mielenkiintoisen ja varsin hyvin keskenään toimivan säkeistön ja väliosan. Kertosäkeistö on vaihteeksi niitä, jotka voisivat live-setissäkin saada yleisön huutamaan mukana. “The Schyte´s Remorseless Swing” yllättää vielä ihan lopussa, juuri kun luuli, että albumin paras anti olisi kuultu albumin alkupään ja keskivaiheen kappaleiden kohdalla.

Jollain kierolla tavalla “Torn Arteries” hieman löystyy ilmaisultaan loppua kohden ja alun aggression ja vimmaisuuden jälkeen, mutta tarjoaa läpi albumin hyvin idearikasta Carcass-musiikkia. Jos alkupää albumista luottaakin Carcassille tyypillisemmän “Heartwork”, “Swansong” ja “Surgical Steel” -albumeiden tyyliseen ilmaisuun sekä kappalerakenteisiin, tulee albumin loppupuoli todennäköisesti yllättämään pienillä musiikillisilla kokeiluillaan siellä täällä. Taattua Carcassia “Torn Arteries” kuitenkin on ja selkeä evolutiivinen jatkumo etenkin edeltäjälleen. Vastuu on edelleen kuitenkin kuulijalla, minkälaisena Carcass miellyttää eniten.

8 ½

Kappalelista:

1. Torn Arteries 
2. Dance Of Ixtab (Psychopomp & Circumstance March No. 1 In B) ADM 
3. Eleanor Rigor Mortis 
4. Under The Scalpel Blade
5. The Devil Rides Out
6. Flesh Ripping Sonic Torment Limited 
7. Kelly’s Meat Emporium
8. In God We Trust
9. Wake Up And Smell The Carcass – Caveat Emptor
10. The Scythe’s Remorseless Swing