Kotimaisen hevin nouseva tähti ja tulevaisuuden suuri nimi Battle Beast on edennyt jo kolmanteen albumiinsa. Tuntuu kuin yhtye olisi vasta äskettäin julkaissut debyyttinsä, mutta niin vuodet vierivät. Battle Beast pitää tiukasti kiinni kahden vuoden albuminjulkaisusyklistään, joka alkoi vuonna 2011 ”Steel”-levystä ja hyvä niin, sillä nykypäivänä ei tehdä hyvää musiikkia ainakaan liikaa. Yhtyeen kaksi edellistä levyä lukeutuvat ehdottomasti kotimaisen metallin eliittiin, joten annan itselleni luvan odottaa suuria myös ”Unholy Saviorilta”.

Muutaman kerran levyä maisteltuani oli jo melko selvää, että tämähän on aivan älyttömän kova tuotos. Kuunneltuani sen vielä kymmenisen kertaa kiellon päälle olin aivan varma, että tämä on yksi parhaista albumeista joita olen kuullut pitkään aikaan.

”Unholy Savior” lienee Battle Beastin monipuolisin levy. Aloituskappale ”Lionheart” on mahtipontisinta ja power metalmaisinta Battle Beastia koskaan. Bändin aiemmilla levyillä on kuultu herkkiä itkuvirsiä melko vähänlaisesti, mutta tällä albumilla asia korjataan, sillä ”Sea of Dreams” ja ”Angel Cry” ovat koskettavan kauniita balladeja kuitenkaan häviämättä mitään vahvuudessa ja väkevyydessä perinteisille heviralleille, joita niitäkin tältä levyltä löytyy uskomattoman tarttuvine kertosäkeineen ja navakkoine riffeineen, jotka eivät taida loppua Anton Kabaselta koskaan. Esimerkiksi ”Madness” ja ”Far Far Away” ovat aivan varmasti tulevaisuuden kestosuosikkeja juurikin tarttuvien kertosäkeiden, nokkelien melodiakoukkujen ja aggressiivisen riffittelyn sopivan sekoitussuhteen ansiosta. ”Madness” on yksi levyn parhaista kappaleista, vaikka sen musiikkivideo onkin täyttä kuraa. Battle Beastin musiikkia on tuskin tarvetta yrittää myydä tisseillä ja perseillä. ”Touch in the Night” taas oli vähintäänkin mielenkiintoinen valinta ensimmäiseksi singleksi. Kukapa olisi osannut odottaa rehtiä ja rehellistä kasaripoppia? Niin tai näin, kappale on todella menevä ja ihailtavan hyväntuulinen valopilkku Battle Beastin tuotannossa. Erilaisuudestaan huolimatta kappale on tekijänsä kuuloinen. Albumin raskain ja aggressiivisin kappale on ”Speed and Danger.” Nimestäkin voi päätellä, että vauhtia ei puutu, vaan paahdetaan sata lasissa alusta loppuun tiukan riffitulituksen saattelemana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Koko yhtye pelaa yhteen erinomaisesti ja jokainen hoitaa hommansa tyylillä, mutta minun on silti pakko vielä erikseen kehua laulaja Noora Louhimoa, sillä hän on varmasti yksi tämän päivän parhaista hevilaulajista. Myös puhdas laulu taittuu häneltä mallikkaasti, kuten huomataan esimerkiksi kappaleessa ”Angel Cry”. Puhtaasti laulaessaan hänen äänestään ei kuitenkaan häviä se voima, ylväys ja tunne, jotka tekevät hänestä ainutlaatuisen laulajan. Ei tule näin äkkiseltään mieleen montaa muuta laulajaa, joiden heviraspi olisi yhtä vahva ja aggressivinen kuin hänellä. Louhimo huutaa kuin hurjistunut naarasleijona, aivan kuten unissani, joissa hän orjuuttaa ja hellästi pahoinpitelee minut joka yö.

Harvoin tulee enää vastaan levyjä jotka ovat niin hyviä, että ne saavat aikaan kylmiä väreitä, mutta ”Unholy Savior” on sellainen. Osasin toki odottaa hyvää albumia, mutta Battle Beasthan ylitti kertaheitolla kaiken tähän mennessä tekemänsä. Yhtyeelle ei voi muuta kuin povata kirkasta tulevaisuutta ja suurta menestystä. Tämän tasoisilla levytyksillä se on täysin ansaittua. Vuosi on hädin tuskin alkanut ja olen varsin tietoinen siitä, että mm. Nightwish, Ghost ja Ensiferum julkaisevat uudet levynsä vuonna 2015, mutta uskallan silti väittää ”Unholy Saviorin” olevan yksi vuoden parhaista levyistä. Aika moni yhtye saa ylittää itsensä, jos aikovat pistää tästä vielä paremmaksi.

9½/10

Kappalelista:
1. Lionheart
2. Unholy Savior
3. I Want the World… And Everything in It
4. Madness
5. Sea of Dreams
6. Speed and Danger
7. Touch in the Night
8. The Black Swordsman
9. Hero’s Quest
10. Far Far Away
11. Angel Cry

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Battle Beastin kotisivut
Battle Beast Facebookissa

Kirjoittanut: Jyri Kinnari