Blackie Lawlessin mukaan The Crimson Idol -tarina kertoo osin hänestä itsestään
W.A.S.P.:n vuonna 1992 julkaisema konseptialbumi ”The Crimson Idol” on yksi 1990-luvun heavyn merkkiteoksista. Rock-oopperamainen eepos kertoo rocktähteydestä unelmoivan Jonathan Aaron Steelen traagisen tarinan ongelmaisesta nuoruudesta huipulle ja ryminällä alas. Eräs keskeisistä teemoista on se, että tähteys ei tuonutkaan Steelelle onnea. Tarinan kirjoittaja ja W.A.S.P.:n perustajajäsen Blackie Lawless kertoo ”Rock Talk With Mitch Lafon” -podcastilla, että nimenomaan tarinan tämä osa kertoo hänen omista kokemuksistaan.
Lawless:
Mainos päättyy
”Olin hyvin naiivi mitä tuli ideaan maineesta, kuuluisuudesta, tunnettuudesta, tai miksi ikinä haluat kutsua sitä. Minulla oli siihen voileipäpöytä-lähestyminen, jossa pystyin noukkimaan ja valitsemaan asiat, joita halusin siltä. Mutta pian havaitsin, että ei, sinä et valitse ruokalistaa itse. Se ruokalista on luotu aikoja sitten, ja sinä joko otat kaiken mitä siihen kuuluu tai et. Havaitsin pian olevani henkilö, joka ei pitänyt monestakaan asiasta, jotka tulivat sen mukana. Kuten useimmat ihmisistä teini-iässään, sitä kuvitteli haluavansa olla kuuluisa, ja alleviivaan sanaa kuvitteli, koska se mitä kuvittelet haluavasi, ja mitä todellisuus tulee tosiasiassa olemaan, ovat usein kaksi täysin eri asiaa. Itselleni huomasin noiden asioiden muodostavan häiriötekijän sille, mitä todella halusin tehdä, eli keskittyä musiikkiin. On niin paljon ääreishäiriöitä, jotka voivat tulla elämääsi, erityisesti jos olet saavuttanut menestystä. Tällä levyllä [”Reidolized”] käytän repliikkiä, jota en käyttänyt ensimmäisellä levyllä [”The Crimson Idol”], ja se tulee nimikkokappaleen [”The Idol”] jälkeen. Repliikki menee: ”I had finally made it to the top of the mountain, and when I got there, I looked around, and I realized there was nothing there.” Tämä minusta tiivistää sen keinotekoisen maineen, kuuluisuuden tai miksi ikinä haluat sitä kutsua, fasadin. Jos elät sitä varten, seilaat kohti karikkoa. Voidaan nähdä, mitä ihmisille tapahtuu yhä uudestaan ja uudestaan. Kyseessä ei ole uusi tarina, ja sen tapahtuminen tulee jatkumaan. Useille tapahtuu, että he kuvittelevat maineen ja mammonan olevan heidän määränpäänsä, joka tuo heille onnellisuutta – ja saavuttaessa sinne huomataan, että se onkin huonompi. Kuvittelit sen tuovan jotain, mutta kun saavut sinne, sitä asiaa ei ollutkaan olemassa. Olet jahdannut harhaa koko elämäsi. Koska olet saanut menestystä, havahdut, ettei ole enää muuta – ei ole muuta paikkaa minne mennä. Näet ihmisiä, jotka joko tekevät itsemurhan nopeasti, tai useimmat valitsevat pidemmän lähestymisen, mikä tarkoittaa itsemurhaa hitaasti, mutta älkää erehtykö – se on itsemurha yhtä lailla. Syynä on täyttymättömyys, joka aiheutuu kuuluisuuden harhasta. Kirjoitin levyn tämän ajatuksen ympärille.”
W.A.S.P. uudelleenjulkaisi helmikuussa ”The Crimson Idol” -albumin yhtyeen nykykokoonpanon soittamana, yhdessä levyn tarinan kertovan elokuvan kanssa. Paketti kantaa nimeä ”Reidolized”, josta voit lukea lisää tästä.
Mainos päättyy