Covereita ja kohuja: haastattelussa John Smith Rock Festivaliin saapuvan Arch Enemyn kitaristi Michael Amott
Laulaja Alissa White-Gluzin luotsaama metalliyhtye Arch Enemy julkaisi uuden covereita sisältävän ”Covered In Blood” -nimisen albuminsa tammikuun 18. päivä Century Media Recordsin kautta. Kaaoszine tavoitti puhelimitse yhtyeen kitaristina toimivan Michael Amottin ennen bändin joutumista kohun keskiöön aiemman valokuvaaja-episodin takia, ja kyseli hieman tuoreesta cover-albumista sekä bändin odotuksista tänä kesänä soitettavan John Smith Rock Festivalin keikan suhteen. Voit lukea haastatelun kokonaisuudessaan tästä:
Tervehdys, Michael! Mitä sinulle kuuluu?
Michael Amott: Hei, minulle kuuluu oikein hyvää! Vuoden loppu on mennyt kotona haastatteluita tehdessä, joten olokin on tällä hetkellä varsin rentoutunut ja levännyt.
Mainos päättyy
Onko sinulla kiireinen päivä? Kun et ole kiertueella niin teet pressikiertueita? Tämä taitaa olla sinulle ikuinen savotta.
Michael Amott: Hahah! Kyllä minä joskus lepäänkin. Mutta teimme juuri ison kiertueen Amerikassa Helloweenin, Kreatorin, Judas Priestin ja monien muiden bändien kanssa. Sitten olin viikon Ruotsissa ja nyt lensin Saksaan tekemään pressiä tätä meidän cover-albumia varten.
Miksi päätitte tehdä tässä vaiheessa uraanne cover-levyn?
Mainos päättyy
Michael Amott: Minusta tuntuu, että nyt oli aika, kun saimme uuden ”The Will to Power” -albumimme ulos viime vuonna. Eikä tänä vuonna ole tulossa uutta musiikkia. Ja miksi emme tekisi jotain hienoa julkaistavaksi faneille.
Miten tämä prosessi sitten alkoi?
Michael Amott: Meidän yhtiömme halusi bonus-materiaalia ”The Will to Powerille”. Mutta tämä oli siinä mielessä helppo prosessi, että kappaleet ja sanoitukset ovat jo valmiita, niihin pitää vain tehdä oma twist. Pukea niin sanotusti Arch Enemyn vaatteisiin.
Kuinka paljon kiinnitätte huomiota siihen, että kunnioitatte alkuperäisiä esittäjiä?
Mainos päättyy
Michael Amott: No, alkuperäiset kappaleet ovat jo olemassa, joten lähestyimme kappaleita kuin olisimme itse kirjoittamassa niitä. Eli ne eivät ole täysin samanlaisia kuin alkuperäiset.
Kuinka vaikeaa oli valita nämä tietyt kappaleet?
Michael Amott: Joihinkin biiseihin tietenkin tarvitsee laittaa enemmän aikaa, että niistä tulee hyviä versioita. Toiset taas ovat todella helppoja tehdä uudelleen. Jotkut biisit vain iskevät, että ”Hei, tästä voisi tehdä coverin.”
Oletko ikinä kuullut coveria joka on mielestäsi parempi, kuin alkuperäinen?
Michael Amott: Totta kai! Metallica on loistava esimerkki. He ovat tehneet vuosien varrella erittäin hyviä covereita onnistuneesti. Minun on pakko mainita Diamond Head, he tekivät siitä tavallaan oman kappaleensa. Kuulin lapseni kuuntelevan Marilyn Mansonin ”Sweet Dreams” -kappaletta, eikä hän edes tiennyt, että se on cover-kappale. Menestynyt sellainen.
Niin eli edes fani ei välttämättä tiedä kuuntelevansa cover-kappaletta?
Michael Amott: Juuri niin! Mutta me emme tee cover-kappaleita menestyksen toivossa. Emme valitse kappaleita, jotka ovat olleet hittejä tai joista voisi olla meille hyötyä. Se on vain hauskanpitoa. Ja totta kai on mukavaa, kun pääsemme yhtymään faniemme musiikkimakuihin. Joku voi ajatella, että ”Hei, en tiennyt, että he kuuntelevat Mike Oldfieldia!” Ja totta kai on itsestäänselvempiäkin valintoja kuten Iron Maiden tai Judas Priest.
Käännetään tämä toisinpäin; Kenet sinä haluaisit kuulla coveroimassa Arch Enemyä ja mitä biisejä?
Michael Amott: Vau! Olisi hauskaa kuulla näiden bändien coveroivan meitä, joista julkaisemme nyt kokoelman. En usko, että nämä vanhemmat bändit pystyvät soittamaan meidän kappaleitamme, koska ne ovat niin nopeita ja teknisiä, mutta haluaisin kuulla heidän tekevän omia versioitaan niistä. Se olisi kohteliaisuus.
Näin lopuksi suunnataan hetkeksi tulevaisuuteen. Olette saapumassa Suomeen tulevan kesän John Smith Rock Festivalille – onko suunnitteilla covereiden soittamista livenä vai keskityttekö Arch Enemy -materiaaliin?
Michael Amott: Tuo on muuten hyvä idea, olet ensimmäinen joka on asian maininnut! Kiitos ideasta, ehkä meidän täytyy soittaa muutama cover!
Jos se uusimman julkaisun idea on, niin miksi ei?
Michael Amott: Pidän ajatuksesta, pääsisimme hieman sekoittamaan peliä!
Se voisi varmaan olla virkistävää muusikonkin näkökulmasta, sillä olette varmaan jo hetken soitellut samoja kappaleita.
Michael Amott: Sellaista se on ollutkin. Meillä on kymmenisen kappaletta, jotka täytyy soittaa aina, jotta kuuntelijat pysyvät tyytyväisinä, eikä sen oheen jää kovin paljoa aikaa muulle, ja täytyy keksiä mitkä kappaleet niiden ohessa soittaisi. Näissä asioissa on hyvin helppoa jäädä jumiin. Settilistan kokoaminen on hyvin vaikeaa, sillä valtaosa näkee bändin vain kerran elämässään. Bändien perässä kiertäviä superfaneja ei maailmassa paljoa ole – meillä on pari, jotka ovat nähneet yli sata keikkaa, mutta se on hyvin harvinaista. On niitä, jotka ovat nähneet bändin kerran vuonna 2006 ja uudestaan viime kesänä ja pitävät meitä suosikkinaan. Suurin osa ei kuitenkaan näe meitä jokaisella kiertueella, joten kun he saapuvat paikalle, he odottavat tiettyjä suosittuja kappaleita. Eli settilistan kokoaminen on hyvin vaikeaa. Joskus olisi hienoa soittaa erilaisia keikkoja, joissa soittaisimme täysin eri settilistaa, ja tämä varmaan houkuttaisi niitä vannoutuneempia faneja.
Olenkin lukenut muutamia kommentteja teidän John Smith -keikkaan liittyen, ja moni onkin iloisia teidän saapuessa vihdoin Keski-Suomeen, joten voisin veikata heidän odottavan juuri tuommoista ”best of”-listaa.
Michael Amott: Etenkin näin bändin kasvaessa ja uusien fanien liittyessä joukkoon, suurempi määrä haluaa kuulla niitä suoratoistopalvelujen soitetuimpia kappaleita ja haluavat juuri sen ”best of”-listan. Tämä ei ole toki koskaan tylsää meille – tai niiden kappaleiden harjoittelu ajoittain on – sillä näiden kappaleiden soittaminen luo uskomattoman reaktion yleisöltä. Heidän uhkuma ilo ja into välittyy meihin, ja välitämme sen soittomme kautta takaisin. Eli näiden kappaleiden soittaminen ei ole koskaan tylsää, vaikka en mielelläni seisoskelisi jossain päiväkausia niitä treenatessa.
Settilistan vaihtaminen jokaisen kiertueen jälkeen olisikin varmaan hyvin haastavaa. Muusikon näkökulmasta ajatus vaihtelusta on kuitenkin varmaan mukava?
Michael Amott: Vaihtelemme toki settilistaa aina ajoittain ja pudotamme joitain kappaleita pois. Meiltä tullaan kuitenkin usein kyselemään juuri näiden kappaleiden perään, joten odottelemme pari vuotta, jonka jälkeen tuomme kappaleet takaisin ja ne tuntuvat taas tuoreemmilta! Vaikeaa se kuitenkin on, ikuinen painajainen. Tämän kaltaisen musiikin soittaminen kolmen tunnin putkessa on myös hyvin tylsää, sillä mielestäni sen korkeaenergisyys menettää iskevyytensä puolentoista tunnin jälkeen.
Olen itse nähnyt sivustomme olemassaolon aikana lukemattomia keikkoja, ja mielestäni raskaammalle bändille 75 minuuttiakin useimmiten riittää, ja tämäkin pätee lähinnä jos keikka itsessään on mahtava.
Michael Amott: Tämän takia olin hyvin tyytyväinen ”Reason to Believe” -kappaleeseen, jonka julkaisemme nyt singlenä. Kappale on hyvin balladimainen ja meidän ensimmäinen vastaava, jonka voisimme ottaa mukaan keikoille rauhalliseksi hetkeksi jonka jälkeen palaisimme takaisin voimakkaaseen materiaaliin.
Tätä ei ole tainnut paljoa keikoillanne olla, vaan olette vetäneet kovalla energialla alusta loppuun.
Michael Amott: Hah, aivan totta!
Lopuksi vielä tulevaisuuden suunnitelmistanne. Oletteko vielä alkaneet pohtimaan uutta materiaalia?
Michael Amott: Toki, uutta musiikkia on ilmoilla. Riffejä ja ideoita löytyy paljon ja muutamia yleisiä ideoita kappaleille, mutta ei mitään järin konkreettista vielä. Olemme olleet hyvin kiireisiä ”Will to Powerin” julkaisun jälkeen, ja viime vuosi on kiertämisen suhteen yksi suurimmista menestyksistämme. Koko homma oli hyvin eri tasoa ja siihen liittyi huomattavasti enemmän työtä – paljon hauskaa, mutta paljon töitä. Meillä on kuitenkin ollut muutamia lyhyitä taukoja, jolloin en juuri voi mitään itselleni, sillä minne ikinä menenkään otan kitarani mukaan! Pidän toki altaan ääressä istuskelemisesta, mutta parin päivän jälkeen saan riffi-idean ja minun on mentävä huoneeseeni pureskelemaan sitä.
Näin luovat ihmiset taitavatkin usein toimia!
Michael Amott: Niin se taitaakin olla. Haluan toki välillä latailla akkujani, mutta löydän niin paljon iloa työstäni, sillä se on elämääni ohjaava voima. En ajattele keikkailemista, äänittämistä tai matkustamista pelkkänä työnäni, vaan se on minun elämäni ja nautin siitä ja sen suomista mahdollisuuksista. Taustalla on paljon työtä, mutta nautin siitä, enkä haluaisi olla missään muualla. Nautin jokaisesta hetkestä, ja uskon jokaisen bändin jäsenen kokevan samoin. Se on mahtava matka, ja olemme kaikki hyvin onnekkaita sen suhteen.
Ette varmaan tulevan vuoden aikana ole kuitenkaan julkaisemassa muuta materiaalia kuin cover-levyn?
Michael Amott: Ei seuraavan vuoden aikana, ei. 2019 menee lähinnä kiertämisen parissa. Lyöttäydymme erään bändin kanssa ja kierrämme heidän kanssaan Yhdysvaltoja ja esiinnymme heidän yleisölleen ja tämän ohessa soitamme festareilla. Suunnitteilla on myös Aasian suuntaan kulkeminen. Lähinnä siis taas vuosi kiertämistä ”Will to Powerin” merkeissä. 2020 taitaa sitten olla vuosi, kun lähdemme tosissamme keskittymään uuden musiikin suunnittelemiseen. Olen varma, että siihen mennessä kappaleideoita on miljoonia. Koko homma toimiikin sykleissä – kiertäminen on hauskaa, mutta jonkin ajan kuluttua tulee se tunne, että voisi luoda jotain uutta. Emme ole vielä kuitenkaan aivan siellä, vaikka ideoita löytyy aina!
Kiitokset jälleen kerran ajastanne! Onko vielä jotain, mitä haluaisit lopuksi sanoa suomalaisille faneillenne, jotka ovat teitä John Smithiin menossa katsomaan?
Michael Amott: Odotan innolla kaikkien näkemistä! Suomalaiset fanit ovat mahtavia, meillä on ollut vuosien aikana maassa mahtavia keikkoja ja siellä on aina mahtavaa käydä, yksi suosikeistamme. Kiitokset myös Kaaoszinelle tuesta!
https://www.facebook.com/archenemyofficial/
Haastattelu: Arto Mäenpää
Teksti: Otto Vainionpää ja Thomas Frankton