Before The Dawn – “Rise Of The Phoenix”

Suomimetallin ehkä tuotteliain työmyyrä Tuomas Saukkonen pitää yllä niin tiivistä julkaisutahtia kaikkien projektiensa kanssa, että hetkittäin ihmettelee, pysyykö mies niissä itsekään kaikissa mukana. Tällä kertaa arvostelijan käsittelyyn päätyi Saukkosen pääasiallisena projektina usein pidettävän Before The Dawnin tuorein työnäyte “Rise Of The Phoenix”. Edellisen, viime vuonna julkaistun “Deathstar Risingin” jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon uutta, mikä vaikuttaa bändin soundiin hyvinkin ratkaisevasti.

Silmiin tai pikemminkin korviin pistävimpänä muutoksena huomio kiinnittyy välittömästi aikaisemmin varsin suurta ihastusta allekirjoittaneessa herättäneiden puhtaiden vokaalien puuttumiseen. Basistin vaihdoksen myötä luonnollisesti myös Lars Eikindin taidokas vokalisointi on tiessään. Tuon heleyden tuottaman melodisuuden puuttuminen saa “Rise Of The Phoenixin” kuulostamaan valitettavan tunkkaiselta.

Taitavia muusikoita Saukkonen on taaskin riveihinsä saanut, mutta tuotos kuulostaa kumman hengettömältä. Tietty kaavamaisuus on vaivannut Before The Dawnin levyjä “Soundscape Of Silencesta” asti, kun selkeät kohokohdat ovat puuttuneet. Sama ongelma jatkuu myös tällä levyllä. Laatu on tasainen kautta levyn ─ liiankin tasainen ─ jopa siinä mittakaavassa, että lähestytään tylsää. Biiseissä ei ole variaatiota kuin nimeksi, mikä on aikaisempaan verraten lattean tuntuista.

Levy alkaa instrumentaalilla tunnelmoivalla introlla “Exordium”, joka ei vielä anna osviittaa tulevasta juuri nimeksikään. Intron jälkeen päästään käsiksi levyn ensimmäiseen sinkkulohkaisuun “Pitch-Black Universe”. Biisi on levyn melodisinta kastia, samoin kuin levyn loppupuolelta löytyvä “Eclipse”. Enimmältä osin levy on kuitenkin kovin suoraviivaista runttausta poislukien instrumentaalit “Exordium” ja bonusbiisi “Deliverance”, joissa on vaitonainen luopumisen hyväksynyt tunne. Sama rauhallinen melankolia esiintyy myös levyn keskellä, biisin “Throne Of Ice” introssa. Biisi itsessään kuitenkin kiihtyy rauhallisen intron jälkeen samaan aggressiivisuuteen kuin muukin levy.

Lyriikoissa välähtelevät levyn mittaan hyvin taajaan avaruudelliset elementit, vaikka levyn nimessä esiintyvä Feeniks-lintukin pääsee esiin vähintään odotetussa määrin. Avaruutta on vertauskuvallisena elementtinä käytetty ennenkin, ja Feeniks-lintu on jo valitettavan loppuun poltettu teema, niin viehättävä legenda kuin se onkin. Tämä lisää entisestään levyn tasapaksuuden tunnetta, kun kaikki on jo sanottu, ei vain muiden vaan myös bändin itsensä toimesta jo aikaisemminkin.

Vääjäämättä hiipii mieleen, olisiko bändin soundille hyväksi pitää vähän pidempiä taukoja julkaisujen välillä, että tekemisessä säilyisi tuoreuden tuntu. Tietynlainen tasapäisyys tuntuu kyllä kuuluvan läpileikattaessa Saukkosen muittenkin bändien tuotantoa. Hienoisia vivahde-eroja toivoisi korostettavan, jotta bändeillä olisi yhdistävänä tekijänä mieluummin se mastermind kaiken takana eikä musiikillinen samanlaisuus, rahkeita kun taatusti on monipuolisempaankin materiaaliin. Tämän levyn kuuntelemisen jälkeen allekirjoittanut suoritti massiivisen nostalgiatripin “Deadlightin” aikoihin ja tunnelmoi useaan otteeseen “Faithlessin” tahtiin. Sitä tuli ikävä.

4 / 10

Kappalelista:
01. Exordium
02. Pitch-Black Universe
03. Phoenix Rising
04. Cross To Bear
05. Throne Of Ice
06. Perfect Storm
07. Fallen World
08. Eclipse
09. Closure
10. Deliverance (bonus)

http://www.beforethedawn.com/

Kirjoittanut: Nina Hurme

Kommentit

6 kommenttia

  1. Arto Mäenpää Arto Mäenpää

    Mun mielestä tämä on hyvä levy. =) Oon kyllä sun kanssa siinä vähän samoilla linjoilla, että noi eri projektit vois kyllä vähän enemmän kuulostaa erilaisilta niinkuin esim. Devin Townsendilla. :) Silti ”Rise Of The Phoenix” albumi on ehdottomasti yks BTD:n parhaista levyistä eikä omasta mielestäni tuon 4 / 10 arvoinen. Itse antaisin lätylle ehkä sen 8 / 10 suurin piirtein.

  2. Kovalla tahdilla Saukkonen kyllä puskee levyjä ulos, ei voi kuin hämmästellä tuotteliaisuuden määrää… Laatu on pysynyt tappavan tasaisena oli mikä projekti tahansa. Tasaisena niin hyvässä, kuin pahassa. Hyviä levyjä, mutta yllätysmomentti aika lähellä nollaa. Vau -elämykset jäivät aika vähiin BtD:n parin edellisen levyn kohdalla.

    Parin ekan kuuntelun jälkeen sanottava kuitenkin, että on tämä Rise Of The Phoenix selkeä riman nosto Saukkoselta. Erittäin hyvä levy. Sama soundi, samat (mielestäni kuluneet ja kliseiset) teemat, mutta riffeistä löytyy munaa enemmän kuin aikaisemmin. Paikoin nopeampaa poljentaa ja melodiat äärimmäisen toimivia. Riittävästi uusia juttuja löytyy soitannasta. Pääsi yllättämään! Puhtaita vokaaleita en itse jää kaipaamaan. Antaisin ehdottomasti 8/10.

  3. No jopas oli… 4/10???? Mutta jokaisen oma mielipide sallittakoon.

    Kyllä ne Larsin uikutukset alkoi DR levyllä jo vähän kyllästyttää niin tämä lätty on kyllä mukava tuulahdus raikasta ilmaa. Vaikka Larsin puhtaista pidin, en niitä yhtään kaipaa.

    Itse en pidä Saukkosen projekteja lainkaan samankaltaisina, kaikki ovat loistavia omalla tavallaan. Kukaan muu tässä maassa ei pysty yhtä kovia biisejä vääntämään tähän tahtiin. On se hieno mies!

    Ja tälle levylle antaisin 9/10, parhaita BTD lättyjä.

  4. Se on ihan oikeesti hatullinen(lapinkullan lippalakillinen) paskaa koko levy. Ja saukkosen pakkomielle julkaista jokainen säveltämänsä kappale(varsinkin kun ne kaikki luulostaa samalta) ei nostata minussa mitään arvostusta häntä kohtaan. Lisäksi jätkä ei juo viinaa, joten muutakin vikaa miehessä on.
    Siinä mun levy arvio feeniksin riisistä.

  5. Tommi Hämäläinen

    Ai että on miehessä vikaa jos ei juo viinaa? :D

  6. Jari Kääpä

    Taisi tuo kommentti kertoa ihan tarpeeksi henkilöstä nimeltä Heikkilä, vaikka itselleni maistuu viina välillä vähän liiankin kanssa.

    Arvostelusta sen verran, että mielestäni noilla Saukkosen projekteilla on tarpeeksi eroa tyylillisesti. Mikään niistä ei kyllä ole iskenyt todella kovaa. Vähiten juuri Before The Dawn. Sen takia kuullessani alun Pitch Black Universesta kerkesinkin jo innostua. Harmi vaan ettei biisi oikein lähtenyt yhtään minnekkään kestonsa aikana, vaikka alkoikin lupaavasti. Voisin uskoa, että sama vaivaa koko levyä. Saa nähdä jaksaako tähän tutustua..