Demonurkka vol. 80 (vk 46/2017)
Mustaa marraskuuta Demonurkasta. Tämän viikon teemaksi olen valinnut suomenkielisen black metallin, joka sopii meneillä olevaan vuodenaikaan kuin kasvomaali naamaan. Demoläjästä kyseistä genreä edustamaan löytämäni yhtyeet ovat Veristi, Tomrummet ja Kanto Arboretum, joista jokaiselta olen valinnut sen väkevimmän mustan metallin veisun teille soitettavaksi. Näistä kappaleista viikon parhaan mustista sisuksistaan syössyt yhtye pääsee kilpailemaan paikasta ensi kesän Nummirockiin.
Veristi – ”Kohtalonko johdatusta”
Vaasan Veristi on kiinnostava tapaus erityisesti vokaaliensa puolesta. Yhtyeen vokalisti Satu Huhtala yhdistelee kappaleissa nimittäin niin black metallille ominaista rääkymistä kuin myös puhdasta klassista laulantaa. Molemmat vokaalityylit taipuvat myös sen verran mallikkaasti, ettei tässä auta muuta kuin hattua nostaa. Erityisen hyvin rääkyminen ja klassinen laulanta nivoutuvat yhteen kappaleessa ”Kohtalonko johdatusta”, joka on heittämällä Veristin ”Vapaaksi”-EP:n paras kappale. Muista EP:n kappaleista ”Kohtalonko johdatusta” eroaa loistavien vokaaliensa lisäksi nopean temponsa ja minäkertojan näkökulmasta kulkevan ja kiinnostavan tekstinsä ansiosta.
Tomrummet – ”Horna”
Mainos päättyy
Vuonna 2014 perustettu Tomrummet on toimittanut Demonurkan ihmeteltäväksi kolmannen ja kuusi kappaletta sisältävän ”Kun Aurinko Sammui” -julkaisunsa, joka on yhtyeen ensimmäinen suomenkielinen kokonaisuus, kahden edellisen ollessa ruotsinkielisiä. Laulukielenä voisi tosin olla vaikkapa unkari, sillä en ole saanut selville yhtäkään sanaa, vaikka olen pyöräyttänyt ”Kun Aurinko Sammui” -EP:n soittimessa muutamia kertoja. Musiikillisesti ”Kun Aurinko Sammui” -EP sisältää kaksi melodista instrumentaalikappaletta, jotka ovat EP:n avaava ja tyylikästä äänimaisemointia sisältävä ”Kavaltava jää” sekä EP:n puolessa välissä ilmoilla kajahtava ja pienen hengähdystauon kokonaisuuteen tuova ”Yksinäinen taivaankappale”. Lopuissa EP:n kappaleissa melodinen maisemointi jää taka-alalle ja fokus siirtyy suoraviivaiseen tummaan paahtoon. Paras EP:n kappaleista on ”Horna”, jossa toisteisilla riffeillä luodaan tyylikkään raskassoutuinen tunnelma.
Kanto Arboretum – ”Mustaa lipeää”
Vuonna 2010 yhden miehen black metal -projektina aloittanut, mutta tätä nykyä kaksi jäsentä käsittävä, Kanto Arboretum on toimittanut Demonurkan ihmeteltäväksi neljännen omakustanteensa. Kyseinen julkaisu kantaa nimeä ”Sillanpurkaja” ja sisältää seitsemän kappaletta, jotka muodostavat kelpo kokonaisuuden. Levyn kiinnostavimmat hetket löytyvät kappaleen ”Paha patriarkaatti” akustisilla kitaroilla kulkevasta välikohdasta, kappaleen ”Mustaa lipeää” melodisesta kertosäkeestä sekä kappaleen ”Irreversiibeli epäjumalainen prosessi” rupisesta ja suoraviivaisesta rytyytyksestä. Levyn parhaan kappaleen -tittelin nappaa ”Mustaa lipeää” sen haikean kauniilla kitaramelodioilla koristellun kertosäkeen ja niihin hyvin sopivien lyriikoiden ansiosta.
Mainos päättyy
Viikon väkevin mustan metallin veisu on ”Kohtalonko johdatusta”, jonka on värkännyt Veristi. Yhtye pääsee täten kilpailemaan paikasta vuoden 2018 Nummirockissa.
Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, tyrkkää demosi meille osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/
