Fear Factory – Genexus

Jatkuvasti kehittyvän teknologian mukana itää huoli siitä, muuttuuko ihminen enemmän koneen kaltaiseksi. Tämä huoli ei ole aivan tuulesta temmattu, jos katsoo vaikkapa julkista liikennettä ja siellä matkustavia zombie-asiakkaita. Tästä asiasta ovat jo 25 vuotta paasanneet Los Angelesista kotoisin olevat Burton C. Bell ja Dino Cazares. Nämä miehet ovat pioneereja alalla, jota he ovat olleet mukana keksimässä. Nykyään monet extreme-luokan bändit mainitsevat Fear Factoryn yhdeksi vaikuttajakseen. 

Fear Factory on käyttänyt vuosien varrella industrial-metallissaan koneita hyväkseen monella tapaa. Joillain levyillä rumpuja on soitettu ohjelmoimalla, koska ihmisen on mahdoton pysyä niin tarkassa tahdissa, kuin musiikki vaatii. Lähempänä konetta kuin ihmistä tuntuu myös olevan yksi bändin entisistä rumpaleista. Gene Hoglan on kuitenkin siirtynyt sivuun rumpupallilta tunnetusti kiireisenä miehenä. Hänen seuraajansa, kiertuerumpali Mike Heller on noussut levyttävään asemaan. Basistin virkaa yhtyeessä toimittaa Tony Campos – tuttu mies sellaisista industrial-porukoista kuin Static-X, Prong, ja Ministry.

Bonusraitoineen tunnin mittainen ”Genexus” sisältää Fear Factorylle tavaramerkinomaista rytmistä takomista. Huutolaulut ovat kohdillaan, ja totuttuun tapaan kertosäkeet lasketellaan Bellin puhtaiden laulujen aalloilla. Levyllä puhtaat vokaalit ovat useimmiten ihan siedettäviä, mutta jokainen livenä bändin todistanut tietää niiden olevan tunnelmaa latistava heikkous. Kotona bändiä kuunnellessa onkin hieman vaikea päästä mukaan yksitoikkoiselta kuulostavaan materiaaliin. Livenä energia välittyy huomattavasti paremmin. Fear Factory ei omissa kirjoissani ole julkaissut koskaan mitään tasaisen hyvää albumia, jonka kaikki kappaleet erottuisivat edukseen. Jokaiselta kiekolta löytyy yhdentekeviä täytekappaleita, jotka jäävät unholaan. ”Genexuksen” ensimmäinen mielenkiintoinen raita tulee vastaan kolmantena. Sinkkunakin julkaistu “Dielectric” saa polkemaan jalkaa tahdissa, kunnes Burton Bellin hoilotuslaulu astuu sisään. Kolme perättäistä sinkkujulkaisua ovatkin ehkä lupaavimmat numerot levyltä.

”Genexus” on tuttua ja turvallista Fear Factoryä – niin hyvässä kuin pahassakin. Jos et ole vielä kyllästynyt tähän samaan junttaan, jota bändi on jauhanut vuosia, onnea! Itse en kuitenkaan saa juurikaan mitään säväreitä tai jaksa innostua paria säkeistöä enempää per kappale. Täytyy jatkossa tyytyä kuuntelemaan niitä muutamaa satunnaista hyvää kappaletta bändin uran varrelta.

4/10

Kappalelista:
1. Autonymous Combat System
2. Anodized
3. Delectric
4. Soul Hacker
5. Protomech
6. Genexus
7. Church of Execution
8. Regenerate
9. Battle for Utopia
KaaosZine levyt10. Expiration Date
11. Mandatory Sacrifice (bonus track)
12. Enchanced Reality (bonus track)

http://fearfactory.com/
Kirjoittanut: Ville Kangasniemi

Kommentoi julkaisua