Ghost Bath – kiinalaista eksotiikkaa Amerikasta

Tänään aamuyöstä avatessani facebookin sain yksityisviestin, mikä valitettavasti vahvisti jo aiemmin kuulemani huhut todeksi. Minua lähestyi Ghost Bathin debyyttialbumin ”Funeral” julkaisijana toiminut Pest Productions, jonka viesti meni kaikessa lyhykäisyydessään näin: ”Did you know that Ghost Bath cheated that they are chinese band? They are not. They are from North Dakota, USA.”

Olin kuullut asiasta huhuja jo aiemmin, mutta nykypäivänä internetissä liikkuu niin paljon kaikenlaista huhua, kuten vaikkapa nyt viimeisimpänä vaatetusliike H&M:n ja ”levy-yhtiö” Strong Scene Productionsin yhteistyö, että kaikkea siellä liikkuvaa ei voi uskoa todeksi. Ja joitain asioita ei vain tahdo.

Haastattelin Ghost Bathia muutama kuukausi sitten siinä uskossa, että kyseessä on todellakin kenties parasta metallimusiikkia, mitä Kiinasta ikinä on tullut. Samalla ajatuksella arvostelin myös heidän toisen levynsä ”Moonlover”. Levy on edelleen mielestäni loistava, eikä se siitä muuksi muutu, mutta silti… Nyt levyn soidessa taustalla tuntuu samalta, kuin makean karkin syönnin jälkeen suussa maistuisi aito ja rehellinen paska.

Ghost Bath, joka on yhtä kuin amerikkalaismuusikko Dennis Mikula sekä (ilmeisesti?) kolme muuta muusikkoa, kieltäytyi haastattelussani vastaamasta mihinkään Kiina-aiheisiin kysymyksiin ja tiedustellessani, miksi yhtyeen jäsenet haluavat pysyä nimettöminä, oli vastaus kaikessa yksinkertaisuudessaan, että musiikin pitäisi olla tärkeintä.

Kyllä. Olen asiasta tismalleen samaa mieltä. Musiikin PITÄISI olla tärkeintä ja se onkin. Kysymys kuuluukin siksi, että minkä ihmeen takia yhtye vaivautuu huijaamaan ihmisiä väittämällä olevansa muualta, mistä todellisuudessa on, mikäli musiikki on tärkeintä? Noisey.vice.com-sivustolle antamassaan haastattelussa asiasta, Dennis Mikula kiertelee ja kaartelee selvästikin vaivautuneena, väittäen myös, että yhtyeen sijainti piti alun perin olla ”tuntematon” ja heidän ”kiinalaisuutensa” on internetin aiheuttamaa vääristelyä. Höpö höpö. Kuten kyseisessä haastattelussakin käy ilmi, yhtye on aivan itse tehnyt mm. levy-yhtiöille, medioille jne. selväksi sähköposteissaan olevansa kiinalainen yhtye, mukamas.

Julkisuustemppuhan Ghost Bathin ”kiinalaisuus” on, sillä tuskin yhtye olisi koskaan saanut yhtä suurta huomiota ilmoittamalla alun perin olevansa niinkin ”normaalista” paikasta kotoisin, kuin North Dakota. Vaikka musiikin PITÄISI olla tärkeintä, nykypäivän metallimusiikin ylitarjonnassa ihmiset kiinnostuvat helposti erilaisuudesta, ja sitä ”kiinalaisuus” Ghost Bathissa edusti. Musiikillaan yhtye toki olisi ansainnut suuremman huomion ja ansaitsee mielestäni edelleenkin. Eri asia on se, että olisiko sitä koskaan huomattu alan medioissa? Olisinko itsekään tähän päivään mennessä tutustunut yhtyeen materiaaliin, jos en olisi luullut yhtyeen olevan Kiinasta? En tiedä. Itsehän tutustuin yhtyeeseen nimenomaan tehdessäni viime syksynä omaa tutkimusmatkaani ”Globaalia Metallia” metallimusiikin eksoottisiin maihin. Lienee kertomattakin selvää, että USA ei näihin lukeudu.

Voidaan siis todeta, että tavallaan Ghost Bath on onnistunut siinä, mitä se todennäköisesti ”kiinalaisuudellaan” tavoitteli, eli suurempaa yleisöä. Silti asian tullessa tällä tavalla tietoon ja yhtyeen itse antaessa tarkoituksellisesti väärää informaatiota, jää tästä huijauksesta kovin halpa jälkimaku. Kaikki ne tökeröllä englanninkielellä vaihdetut sähköpostit (tämä on saamieni tietojeni mukaan myös silkkaa esitystä) sekä haastattelu ja kaikki ne taidokkaasti käytetyt kiinalaiset symbolit yhtyeellä, kaikki muistuttaa ainakin minua tällä hetkellä vain suuresta valheesta. Yhtyehän käyttää kiinalaista symboliikkaa jopa niin loistavasti, ettei edes kiinankieltä taitava ystäväni osannut epäillä kyseessä olevan huijaus. Tosin nyt, kun aiheesta puhetta tuli, niin yhtyeen nimestä löytyy kiinaksi kirjoitettuna merkki, jonka voi kääntää englanniksi myös ”dirty trick” eli ”likainen temppu”.

Totesin arvostellessani yhtyeen uusimman albumin, sen olevan kauneinta mitä olen musiikin saralla kuullut vuosikymmeniin. Nyt levyn edelleen soidessa taustalla, joudun ehkä sulattelemaan tätä hetken, sillä vaikka musiikin edelleen PITÄISI olla pääasia, edes minä en voi sille mitään, että suhtautumiseni yhtyeeseen ja sen antamaan julkisuuskuvaan, vaikuttaa jollain tasolla mielipiteisiini. Kuuntelen musiikkia tunteella, ja tällä hetkellä se tunne, mitä aiemmin koin Ghost Bathia kuunnellessa, loistaa valitettavasti ainoastaan poissaolollaan. Kaikki se kuulemani kauneus on yhtäkkiä muuttunut pelkäksi likaiseksi tempuksi.

Kirjoittanut: Riku Mäkinen