Haastattelussa The Man-Eating Tree – Pohjoisen puu
Pohjoisesta ponnistava The Man-Eating Tree palaa vuosien jälkeen uudella kokoonpanolla. Kaaoszine tapasi perustaja-kitaristi Janne Markuksen Oulussa ja kävi vuosirenkaita kunnolla läpi sekä katseli, mihin ihmisiä syövä puu on nyt kohoamassa.
”Voi ei! Hirvittävä lihansyöjäpuu, joka oli ollut niin elottomana ja kuolleena, heräsi yhtäkkiä raivoisasti henkiin. Kapeat ja herkät pyyntileuat värisivät hetken hänen päänsä päällä kuin nääntyvien käärmeiden raivolla.”
Pohjoisen puiden lehdet ovat pitkälti pudonneet. Keltainen, punainen ja oranssi väistyvät latvoista Perämereltä kylmästi puhaltavassa tihkuisessa tuulessa paljastaen Pohjois-Pohjanmaan harmaan ja jylhän syystaivaan. Pubin takkatulen ääressä on sentään lämmintä ja mukavaa. Oululainen kitaristi ja säveltäjä Janne Markus istuu loimun lähettyvillä.
Mainos päättyy
Markus on ollut monessa mukana. Hän on soittanut muun muassa Poisonblackissa ja The Abbeyssa. Eniten kitaristi on kuitenkin mahdollisesti vaikuttanut hämytunnelmaista goottimetallia soittavan The Man-Eating Treen johtohahmona. Bändin edellisestä albumista on lähes kymmenen vuotta, ja yhtye jäi epämääräiselle ”tauolle” vuonna 2019.
Nyt Markus on koonnut ympärilleen uuden joukon kovia tekijöitä. Uudistuneessa The Man-Eating Tree -yhtyeessä ovat mukana laulaja Manne Ikonen (ent. Ghost Brigade), kitaristi Sakke Paavola, rumpali Aksu Hanttu (ent. Entwine, Tuoni, S-Tool) sekä basisti Mika ”June” Junttila (Mors Subita). Uusi levy ”Night Verses” on tarkoitus julkaista keväällä 2025. Ensimmäinen sinkku ”Seer” julkaistaan joulukuussa musiikkivideon kanssa.
Yhtyeessä ei ole Markuksen lisäksi enää yhtäkään alkuperäisjäsentä. Uudet jäsenet pohtivat yhdessä, pitäisikö heidän suorastaan perustaa täysin uusi bändi toisella nimellä. Se ei kuitenkaan lopulta tuntunut oikealta.
Mainos päättyy
”The Man-Eating Tree on aina jollain tavalla kiteytynyt minuun. Olen tehnyt varmaan 96 prosenttia biiseistä. Soundi ja maailma ovat aika pitkälle minun päästäni kuitenkin lähtöisin”, Markus sanoo Kaaoszinen haastattelussa.
Juuret
”Kuin demonisen tietoisuuden vaistolla se kiinnittyi häneen kietoutuen kierros kierrokselta hänen kaulansa ja käsivarsiensa ympärille.”
Palataan ihmissyöjäpuun juurille. Bändi lähti muotoutumaan 2000-luvun lopulla. Yksi suurimmista vaikuttajista oli Sentenced-yhtyeensä vuonna 2005 haudannut valokuvaaja Vesa Ranta, joka päätti, ettei ehkä sittenkään jätä rumpukapuloitaan samaan monttuun.
”Vesa on yksi parhaimpia kavereitani. Vesku oli tosi iso tekijä siinä, että koko The Man-Eating Tree ikinä perustettiin. Häntä saa kiittää siitä, että bändi on ylipäänsä olemassa, tehnyt kolme levyä ja nyt on neljäs tulossa”, Janne Markus sanoo.
Markus kertoo olleensa alusta lähtien kitaristi, jolla on ollut hirveän suuri tahtotila tehdä omia biisejä. Hän ei ole koskaan halunnut opetella toisten soittamia kappaleita – eikä hinkata asteikkoja mahdollisimman nopeasti. Oma luominen on ollut hänelle aina ykkösasia.
Kaverukset kuuntelivat paljon samankaltaista musiikkia siihen aikaan. Ranta oli sanonut Markukselle, että jos kitaristilla olisi biisejä, niin ”lähetään ja tehhään”. Niitähän oli. Ei mennyt montaa viikkoa, kun Markuksella oli kuutisen demoa valmiina.
”Jossain vaiheessa oli ajatus, että tehdään yksi levy. Sitten olikin yhtäkkiä maailmanlaajuiset levytyssopparit ja rundia tulossa. Olin itsekin vähän, että häh, näinkö tämä sitten menikin. Asioita tapahtuu.”
Markus ei ole varma, missä vaiheessa bändiin liittyi lisää jäseniä. Hän arvelee, että he olivat Rannan kanssa jo katselleet yhtyeen ensimmäisen laulajan, Tuomas Tuomisen, valmiiksi. Esikoisalbumi ”Vine” ilmestyi vuonna 2010.
The Man-Eating Treen ympärillä on pyörinyt sitkeästi huhu, että alun perin yhtyeen toisena kitaristina piti olla niin ikään Sentencedissä soittanut virtuoosi Miika Tenkula. Markus paljastaa olleensa itse asiassa jossain vaiheessa hieman siinä käsityksessä itsekin. Hän tiesi, että Ranta ja Tenkula olivat käyneet jammailemassa.
Ranta on kuitenkin oikonut muun muassa Nefertiti Malatyn kirjoittamassa Tenkulan elämäkerrassa Melankolian Mestari, että hänen näkökulmastaan kyseessä oli eri projekti. He kävivät kyllä muutaman kerran treenikämpällä, ja uudesta bändistä oli puhettakin. Suunnitelma kariutui kuitenkin lopullisesti, kun Tenkula kuoli traagisesti kotonaan Muhoksella 18. helmikuuta 2009 vain 34-vuotiaana.
Runko
”Hänen kauheat huutonsa ja vielä kauheampi naurunsa yltyivät vauhkosti vain, jotta ne voisi tukahduttaa kuristamalla uudelleen kurlaavaksi vaikeroinniksi.”
The Man-Eating Tree julkaisi nopeasti toisen levynsä ”Harvest” vuonna 2011. Antti Karhu oli korvannut Aaron Rantasen toisena kitaristina. Kolmannessa albumissa menikin sitten pidempään. ”In the Absence of Light” ilmestyi vasta vuonna 2015.
Mainos päättyy
”Silloin bändillä oli tosi kovat odotukset siitä, miten asiat lähtevät rullaamaan. Meillä olikin hyvä pöhinä. Sitten asiat rupesivat menemään kaiken suhteen suoraan sanottuna päin peetä. Varmaan sekin kertoo paljon, että sitä levyä ei ole vieläkään julkaistu ulkomailla niin kuin se pitäisi”, Janne Markus sanoo.
Seuraavaksi bändistä alkoi pudota porukkaa pois. Osa jäsenistä muutti muualle ja osa alkoi perustaa sivuprojektien sijaan perheitä. Markus kertoo kipuilleensa ”kovaa ja kauan”, kun Karhu ja basisti Mikko Uusimaa lähtivät vuonna 2015.
Markus oli pitkään soittamatta. Hän sai kuitenkin puhelun Swallow the Sunin kitaristilta ja pääasialliselta säveltäjältä Juha Raiviolta. Bändit olivat aiemmin kiertäneet yhdessä ja miehet tunsivat toisensa hyvin. Raivio pyysi Markusta tuuraajakseen.
”Juhalla oli pahat paikat kotosalla. Otin oikeastaan vasta silloin levyjulkaisun jälkeen kitaran kunnolla uudestaan käteen. Ensimmäistä kertaa tuli olo, että kyllä tämä tästä vielä jumalauta lähtee. Rupesin tekemään uusia biisejä. No, edelleen siinä soittajat vaihtuivat. Eri keikoilla oli eri tyyppejä”, Markus kertoo.
Lopulta myös kosketinsoittaja Marco Sneck jätti bändin ja Rantakin ilmoitti vuonna 2017, että hänelle riittää rumpujen soitto vähäksi aikaa. Vaikka yhtye menikin, Markus korostaa, että he ovat edelleen kaikki hyviä ystäviä. Hän päätti etsiä uusia jäseniä ja jatkaa The Man-Eating Treen toimintaa vaikka väkisin. Virityksistä ei kuitenkaan tullut enää ”bändiä”.
”Itsellänikin lähti kyllä sitten aivan täysin motivaatio koko toiminnasta. Se vaan kaiken jälkeen kuihtui. En varmaan itsekään ymmärtänyt, kuinka koville se otti, kun parhaat kaverit lähtivät bändistä. Se oli tosi vaikea aloittaa uudestaan.”
The Man-Eating Tree julkaisi vielä yhden biisin nimeltä ”Ritual”. Se tehtiin, kun bändi lähti vielä kerran kiertämään Swallow the Sunin kanssa vuonna 2019. Sen jälkeen he jäivätkin niin epämääräiselle tauolle, että monet fanit ajattelivat, ettei paluuta tule enää koskaan.
Oksat
”Yksi toisensa jälkeen kärhet kuin suuret vihreät käärmeet nousivat ja vetäytyivät.”
Janne Markus ja Vesa Ranta päätyivät uudestaan samaan bändiin. Kun koronaviruspandemia vei keikat, kumpikin oululaismies lähti soittamaan doom metal -yhtye The Abbeyn riveihin vuonna 2021. Jäsenet tosin treenasivat ensimmäisen kerran yhdessä vasta 2023, kun esikoisalbumi ”Word of Sin” oli käytännössä valmis.
Markus sävelsi levylle vain yhden kappaleen. Bändi keikkaili esimerkiksi kotikaupungissaan Oulun Qstockissa vuonna 2023 sekä Tuskassa vuonna 2024. Mukaan on mahtunut muun muassa Euroopan kiertue islantilaisbändi Solstafirin kanssa. Syksyn 2024 Euroopan kiertueella Markusta ei enää näkynyt.
”Se kulminoituu ja henkilöityy Jesseen (Heikkinen) se koko bändi. Se on mahtava bändi kyllä, mutta en tiedä, olisinko sitten kuitenkaan ollut siihen oikea ihminen. Kaikilla asioilla on syynsä totta kai. Tämäkin on asioita, joiden kanssa olen kipuillut”, Markus sanoo.
Miehen vuosi on ollut muutenkin vaikea. Hän kertoo joutuneensa tekemään isoja päätöksiä, ja The Abbeysta jättäytyminen oli vain yksi niistä. Markusta ahdisti ajatus, että ei pystyisi osallistumaan kaikille ulkomaankiertueille tai edes kaikille keikoille.
”Päätimme Jessen kanssa, että tämä on kaikille parempi näin. Mitä hittoa? Siellä on Insu (oikealta nimeltään Indrek Virronen). Hän on tosi mahtava mies, mukava tyyppi ja hieno kitaristi. Se on kaikille parempi näin. Pelkästään rakkautta ja hyvää kumpaankin suuntaan.”
Vanha The Man-Eating Tree -kaveri Ranta osasi odottaa ilmoitusta. Kun Markus kertoi jättäytyvänsä pois, Ranta sanoi kyllä arvanneensa asian. He löivät Tuska-keikan jälkeen kättä päälle, että keikka oli Markuksen viimeinen The Abbeyn riveissä.
Päätös tuo kaikuja historiasta. Markus jättäytyi aikanaan erinäisistä syistä pois myös Poisonblackista vuonna 2010. Hän sanoo bändin olleen ”järkyttävän iso asia” elämässään koko vajaat kymmenen vuotta, jotka hän siinä soitti. Paha veri jäi kuitenkin pois viimeistään esikoisalbumi ”Escapexstacyn” 20-vuotisjuhlakiertueella vuonna 2023.
Latva
”Ne käärivät hänet raa’alla vimmalla ja helvetillisellä nopeudella kerros kerrokselta.”
Janne Markus uskoo, että kun kaikki tekijät matkan varrelta summaa yhteen, se selittää The Man-Eating Treen neljännen levyn pitkän viivästymisen – tai näkökulmasta riippuen bändin uudelleensyntymisen. Tälläkin kertaa asiaan vaikutti rumpali.
”Pakko pistää Lahteen Aksulle terveiset tästä. Hän sanoi, että ’et sinä kitaraa pistä pois. Ruvetaan tekemään levyä’. Vastasin, että hänellä on jo monta bändiä. Villen (Laihiala) kanssa oli S-Toolia ja Saattajia sekä muuta hommaa. Hän vakuutti, että kyllä hänellä on aikaa.”
Hantun kannustus sai Markuksen ryhtymään töihin. Kolmannella levyllä Tuomas Tuomisen laulajana korvannut Antti Kumpulainen oli vielä periaatteessa bändissä. Näkökulmat jälleen vaihtelevat sen suhteen, lähtikö Kumpulainen itse vai lähetettiinkö hänet pois.
”Asiat olivat jotenkin jumissa todella kauan. Meille tuli olo, että Antin ajatukset ja tahtotila olivat aivan muualla kuin tässä bändissä. Taas piti tehdä yksi kova päätös bändin eteen, että tästä levystä tulee joskus valmis. Ne ovat raskaita, raskaita asioita, enkä toivo mitään muuta kuin hyvää Antille ja muille, jotka ovat matkan varrella olleet mukana”, Markus pohtii.
Kitaristiksi lähtenyt jyväskyläläinen Sakke Paavola tunsi hyvin entisen Ghost Brigaden Manne Ikosen. Paavola ehdotti, että hänet voisi kiinnittää laulajaksi. Markus kiittelee uutta syvää ystävyyttä bändikaverinsa kanssa, ja miehen vaikutusta nykyiseen soundiin. Tosin hän Ikosen kohdalla ajatteli, että ”no kysytään. Eihän se lähe kuitenkaan”.
”Tunti sen puhelun jälkeen hän ilmoitti lähtevänsä. Tämä tapahtui aika lailla syksyllä 2023. Sittenpä tämä heräsi ihan täydellisesti uuteen lentoon. Tiedän, että tämä bändi on näille tyypeille tärkeä. Se merkitsee oikeasti jotakin. Nyt on uskomattoman hyvä tekemisen meininki.”
Menoa ei ole haitannut, että jäsenet asuvat ympäri Suomea: Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Lahdessa ja Helsingissä. Vaikka he näkevät harvoin, hurtti meininki toimii. Nimi on vanha, mutta bändi uusi. Markuksen mukaan he aikovat kuitenkin esittää keikoilla myös vanhaa tuotantoa.
”Meistä puhutaan oululaisena bändinä, mutta ei täällä ole jumalauta muita kuin minä. Ei se tosin tänä päivänä mikään ongelma ole.”
Taivas
”Alati kiristyen armottomalla vauhdilla ja raivoisalla sitkeydellä. Kuin anakondat, jotka kuristavat saaliinsa.”
The Man-Eating Treen neljäs albumi on yhtyeen historian raskain. Yksi iso osa on Manne Ikosen tuoma örisevämpi ja murisevampi laulusoundi. Asian kuulee kyllä myös instrumenteista. Janne Markus sanoo, että vaikka hän on yrittänyt yksinkertaistaa biisejä, jokaisella asialla on oikeasti tarkoitus.
”Olemme pyrkineet siihen, että koko levy olisi sellainen paketti, että sen maailma ja fiilikset kantavat loppuun asti. Biisien pituudet vaihtelevat kolmesta minuutista kymmeneen. Se on tosi monipuolinen”, hän kuvailee.
Markuksen mukaan Ikonen oli kuullut joissain demoissa hänen örinäänsä. Laulaja ilmoitti, että hän ”ei sitten vedä kaikkea ördiä. Sä rupeat Janne örisemään kanssa”.
”Olin, että voi jumalauta! Ei kai se sitten auta. Demosessioissa yritin rääkyä jotain mikkiin. Katsoin samalla, että siinä on vieressä yksi Euroopan parhaimmista örisijöistä. Siinä sitten itse yrittää jotain rääkyä perään. Hän vain sanoi, että hyvältä soundaa. Kai se sitten on niin.”
Vaikka iso osa bändin jäsenistä on soittanut paljon keikkoja ulkomaita myöten, tällä hetkellä Markuksen mukaan oikeastaan kenelläkään ei ole muita aktiivisia bändiprojekteja – Junen Mors Subitaa lukuun ottamatta.
”Se kertoo, että tähän pistetään nyt oikeasti kaikki kiinni. Kyllä me olemme päättäneet, että tällä mennään. En osaa muiden puolesta sanoa, mutta itse en välttämättä enää lähtisi pakettiautorundille kuudeksi viikoksi ihan minne sattuu”, hän sanoo.
Keikkoja ja mahdollisesti kiertueitakin on kuitenkin tulossa, mutta ihan mihin tahansa pizzerian nurkkaan Markus ei siis enää suostu. Jäsenistöllä on intoa tehdä ”järkeviä keikkoja” mahdollisimman paljon perhe-elämän ehdoilla. Rivien välistä voi lukea, että päivämääriäkin on sovittuna ainakin alustavasti.
”Musiikkiahan tämä on, ei sen vakavampaa. Siinäkin pitää muistaa pitää järki päässä. Ei tästä vaan irtikään perkele pääse, oli miten päin tahansa. Olkoon tämä minun testamenttini rockille. Tämä on viimeinen bändi, johon aion lähteä. Olen täysillä mukana. Tällä mennään hamaan loppuun asti.”
Myräkkä vain yltyy pubin ulkopuolella. Pohjoisen puu on kuitenkin aika vahvaa.
Kursivoidut tekstit väliotsikoiden alla ovat katkelmia Karl Lechen 1800-luvun lehtijutusta Madagaskarin ihmissyöjäpuusta. Puun olemassaololle ei kuitenkaan ole tähän päivään asti toistaiseksi saatu vahvistusta.