Hardcore Superstar – The Party Ain’t Over ’Til We Say So (Best Of)

Kirjoittanut Juha Attola - 2.11.2011

Göteborg on ihmeellinen paikka, ja sieltä tulevat yhtyeet ovat yleensä kovia nimiä genrestä riippumatta. Myös Hardcore Superstar ei tee poikkeusta. Yhtye on julkaissut kahdeksan studioalbumia, joista tosin ”It’s Only Rock ’n’ Roll” ja ”Bad Sneakers And Pina Colada” ovat osittain yksi ja sama. Nyt julkaisuvuorossa on toinen kokoelma-albumi, ”The Party Ain’t Over ’Til We Say So” ja levy tulee ulos Nuclear Blastin kautta.

Hardcore Superstarin musiikissa yhdistyy niin glam-, punk-, kuin perinteinenkin rock. Kun tähän lisätään vielä pieni annos 80-luvun henkistä heavy vivahdetta, alkaa paketti olla valmis. Tiukasti soitettua, kovan luokan bile-rockia on siis tarjolla. Tämän kokoelman avaa uusi kappale, ”We Don’t Need A Cure”. Kyseinen kappale ei ole sieltä vetävimmästä päästä, yhtyeen tuotannossa, oikeastaan aika mitäänsanomaton renkutus. Sitten alkaakin tapahtua. Yhtyeen ehkä tunnetuin kappale ”We Don’t Celebrate Sundays” on kieltämättä tarttuva ja hyvin hiottu rykäys. Kosteiden lauantai-iltojen viettoon löytyy kyllä todella timanttista materiaalia, ja esimerkiksi kappale ”My Good Reputation” rokkaa 80-luvun glam heavyn linjoilla, tuoden mieleen yhtyeitä kuten Mötley Crüe, Kix ja L.A. Guns.

Levyltä löytyy myös hieman popahtavampi ”Someone Special”, jossa hienot pop-melodiat yhdistetään puhtaaseen rockiin. Myöskään ei sovi unohtaa 70-luvun purkkayhtyeen The Sweetin hengessä rokkaava kipaletta, ”Honey Tongue”. Tämä yhtye on oiva esimerkki siitä, kuinka sleaze/glam rock parhaimmillaan on erittäin hyvätasoista musiikkia. Ikäväkseni joutuu jälleen myöntämään miten paljon paremmin ruotsalaiset tämänkin homman hoitavat. Yhtye soittaa tiukasti yhteen ja laulaja Jocke Berg on oikeasti kova tekijä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kun levyltä skippaa tuon uuden avausraidan, onkin loppulevy sellaista rock’n rollin juhlaa ettei paremmasta väliä. Niinhän sen tietysti Best Of-albumin kohdalla pitääkin olla. Tämä yhtye on omassa genressään ehdottomasti kovinta kärkeä, ja tämä kokoelma tuo sen kyllä hyvin esiin. Jos ei kappaleet kuten ”Into Debauchery”, ”Last Call For Alcohol” tai ”Wild Boys” pistä jalkaa vipattamaan, onkin ehkä parempi pysytellä sisätiloissa ja mököttää black metal -levyjen soidessa taustalla. Tätä voisi periaatteessa suositella kaikille, mutta varsinkin jos hyllyssäsi on entuudestaan niin glam-, kuin punk-henkisiä levyjä, on tämä ehdoton hankinta.

8/10

Kappalelista:

1.We Don’t Need A Cure
2.We Don’t Celebrate Sundays
3.Moonshine
4.My Good Reputation
5.Wild Boys
6.Someone Special
7.Dreamin’ In A Casket
8.Into Debauchery
9.Here Comes That Sick Bitch
10.Last Call For Alcohol
11.Beg For It
12.Liberation
13.Bastards
14.Medicate Me
15.Standin’ On The Verge
16.Still I’m Glad
17.Have You Been Around
18.Shame
19.Honey Tongue
20.Run To Your Mama

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

http://www.hardcoresuperstar.com/

Kirjoittanut: Juha Attola