Hatebreed – The Concrete Confessional

Kirjoittanut Pasi Huttunen - 6.5.2016

Jokin tässä nykysysteemissä mättää pahasti, ja Hatebreed antaa sille tarpeeksi lavean äänen. Se mediaspektaakkeli, joka on kokemuksemme maailmasta, on usein karua katseltavaa. Tiettyyn ideologiaan sitoutumattomalle Hatebreed toimii hyvänä yhteiskunnallisen vitutuksen oireiden lievittäjänä. Hardcoren ja metallin rajamailla vaeltavan bändin 13. toukokuuta ilmestyvä ”The Concrete Confessional” sanoittaa näitä tuntemuksia ytimekkäästi. ”The world is my trigger and I’m here to fuckin pull it”, huutaa Jamey Jasta nasevasti kappaleessa ”Looking Down The Barrel of Today”.

Bändin kahdeksas pitkäsoitto ”The Concrete Confessional” on aggressiivinen, vihainen ja nopea levy, eivätkä biisit vaadi erityisen syvällistä paneutumista avautuakseen. Biisit ovat yksinkertaisista elementeistä vaivattomaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi kasattuja, keskimäärin alle kolmeminuuttisia kaahauksia. Rankoista aiheista huolimatta levy onnistuu enemmänkin nostattamaan mielialaa kuin masentamaan. Hyvin voi myös kuvitella tuopillisen kaljaa käteen tätä kuunnellessa. Mukana on lisäksi sopiva annos sellaista huudatuskamaa, joka taannee loistavan tunnelman kesän festarikeikoille. Suomessa Hatebreed nähdään Tuskassa. En missaisi.

Kappale ”Somethings off” väläyttelee levyn selkeimmät metalcore-sävyt, joita on muuallakin pitkin levyä, mikä on enemmänkin vahvuus kuin heikkous. Kyllä tässä kaikesta metallisoundista huolimatta silti edelleen vahvasti sellainen ”kiljukännissä kaduille tappelemaan poliisien kanssa” -sävy kuuluu. Jo mainittujen lisäksi kovimpia rypistyksiä levyllä ovat amerikkalaista unelmaa Hatebreedille tyypillisesti kappaleiksi repivä aloituskappale ”A.D.”, hienolla riffillä liikkeelle lähtevä jyräys ”In The Walls”, intensiivisen tunnelmallinen ”From Grace We’ve Fallen” sekä levyn jyrkkään kapinavaatimukseen lopettava tykitys ”Serve Your Masters”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Bändi on kulkenut useamman kohun läpi. Sen entinen jäsen sai tuomion murhasta ja CNN syytti bändiä natsibändiksi mutta myönsi myöhemmin erehtyneensä. Orkasteria tällaiset vastoinkäymiset eivät ole lannistaneet millään tavalla. Hatebreed tekee luotettavasti ja uskottavasti sitä, mitä se on ennenkin tehnyt, eikä sen kummempaa uudistumista osaa kaivata. Konsepti toimii. Bändin pariin on tämän levy myötä helppo palata, vaikka aikaa onkin vierähtänyt. Levy potkii joko heti tai ei lainkaan. Minun tapauksessani heti.

9/10

Kappalelistaus:
01. A.D.
02. Looking Down The Barrel Of Today
03. Seven Enemies
04. In The Walls
05. From Grace We’ve Fallen
06. Us Against Us
07. Something’s Off
08. Remember When
09. Slaughtered In Their Dreams
10. The Apex Within
11. Walking The Knife
12. Dissonance
13. Serve Your Masters

Kirjoittaja: Pasi Huttunen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy