Hieno ”The Satanist”-julkaisu on kuin luotu live-esityksiä varten – arviossa Behemothin ”Messe Noire”

Kirjoittanut Sami Elamaa - 9.4.2018

Puolan suurimpiin äärimetallinimiin kuuluu ehdottomasti Adam Darskin, eli paremmin tunnettuna Nergalin, johtama Behemoth. 2010-luku on ollut yhtyeellä melkoista rytkettä ja haastetta. Tarkalleen kaikki alkoi vuoden 2010 elokuussa, jolloin bändin nokkamies Nergalilla todettiin leukemia, joka herätti huolestusta ympäri maailmaa. Haastavan, mutta onnistuneen hoidon ja luuydinsiirron jälkeen mies toipui ja palasi raiteille entistä vahvempana. Näin ollen vuoden 2014 Behemoth iski näytille ”The Satanistin”, joka on ehdottomasti yhtyeen hiotuimpia ja vahvimpia julkaisuja. Suosion edetessä on herännyt kysymyksiä Behemothin tulevaisuudesta, sillä Nergal on halunnut pitää taukoa ja keskittyä muihin askareisiin, kuten Me and That Man -projektiinsa. Ja onhan herra miettinyt ja pohdiskellut, mitä tehdä Behemothin suhteen. Ajan mittaan Nergal on löytänyt uutta potkua ja innostusta sekä erityisesti uusia ideoita Behemothille, joten toimintaa on luvassa. Pikkulinnut ovatkin laulaneet, että jossain vaiheessa, ehkä piakkoin, on tulossa uuden uutta materiaalia. Sitä ennen on kumminkin luvassa jotain aivan muuta: tuore live-julkaisu ”Messe Noire”.

”Messe Noire” rakentuu kahdesta vuoden 2016 live-esityksestä, jotka koettiin Puolan pääkaupungissa Varsovassa sekä Tšekeissä järjestetyillä Brutal Assault -festivaaleilla. Julkaisuun kuvatut esitykset eivät olleet aivan mitä tahansa esityksiä, vaan teemana on ollut soittaa koko ”The Satanist”-levy alusta loppuun ryyditettynä näyttävillä koreografioilla. Ja onhan totta, että Behemoth on ollut livenä hienoa katseltavaa, joten ”Messe Noire”-julkaisua odottaa suurella sykkeellä sen näyttävyyden ja tietenkin soiton takia. Uudesta julkaisusta on luvassa kauppoihin erivärisiä vinyylipainoksia, mutta myös cd/dvd/blu-ray-formaatteja. Tähän arvioon tarkastellaan dvd-julkaisua.

Klubikeikkaan Varsovan Progresjassa on mahtunut 15 kappaleen verran saatanallisia säveliä. Itse teema-esitys kiinnittää erityisesti huomiota, ja siitä löytyy todella paljon hyvää sanottavaa. Koko show on näyttävästi loppuun asti hiottu tunnelman, liekkien, savujen, valojen, näyttökuvien, satanismin ja tietenkin Nergalin johtaman orkesterin myötä. Teemainen keikka ei tarjoa turhia välipuheita, vaan luo teatraalisen tunnelmallisen esityksen. Bändistä huomaa, että kokeneet soittajat ovat iskussa. Nergal osaa lumota paikalla olleet kuulijat saatanallisiin sfääreihin ja Infernon rumputyöskentely on helvetinmoisen tarkkaa ja raivokasta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

”The Satanist”-levyn kappaleet toimivat teeman toteuttamista ajatellen erittäin hienosti livenä. Sävellykset ovat kuin tarkoitettu juurikin live-esityksiä varten, sillä niistä löytyy sielua, tunnelmaa ja vetovoimaa. Suurimmat kohokohdat osuvat erityisesti ”Blow Your Trumpets Gabrielin” ja ”Ora Pro Nobis Luciferin” kohdalle, jolloin yleisö sekoaa täysin, mutta myös ”In the Absence ov Light” ja teeman päätöskappale, synkin luku ”O Father O Satan O Sun!” nostavat kiinnostuksen korkeisiin lukemiin. Encoret tarjoavat tuttuun tapaan näytteitä Behemothin 2000-luvun tuotannoista, joista ”At the Left Hand ov God” ja erityisesti vanhemmasta tuotannosta napattu ”Pure Evil and Hate” lämmittivät sydäntäni täysin.

Brutal Assault -festivaaleilla esitetty näytös ei paljoa poikkea Varsovan keikasta. Öylättiä, teatterimaista ja saatanallista antia tarjotaan yleisölle saman kaavan mukaan, mutta Varsovan keikkaan verrattuna settilista on hivenen lyhyempi. Sinällään harmi, mutta sillehän ei normaaliin tapaan voi mitään festivaaleilla noudatettavien aikataulujen vuoksi. Onneksi Behemothin esitys osuu hämärään iltaan, jolloin koreografinen ilme pääsee esille kunnolla. Soitto ja esitys ovat yhtyeen osalta lujia ja ammattitaitoisia, joten sen suurempia analysointeja festivaaliversio ei tarvitse. Suurin miete kohdistuu siihen, että nähtyään yhdeltä istumalta erinomaisen Varsovan version kokonaan, Brutal Assaultin pariin ei tahdo jaksaa vetäytyä. Show on samanlainen, paitsi lyhyemmällä settilistalla ja sillä erotuksella, että encoressa Nergalin vetämät välipuheet olivat englanninkieliset.

Live-julkaisu ”Messe Noire” on loppupeleissä hieno lisä Behemothin historiikkiin. Kaksi keikkaa on teemaltaan samoja, mutta nämä on mahdollista nähdä klubikeikka- ja festivaaliversioina. Yhteenkin keikkaan, ja erityisesti siihen Varsovan keikkaan, olisin itse tyytynyt tällä julkaisulla, mutta mietteeni on siitä huolimatta hieman ristiriitainen. On kuitenkin hienoa, että Behemothilla on tarjota paljon materiaalia kuulijoille, joten otetaan vastaan kaikki, mitä yhtye meille siunaa. Kaiken lisäksi kivana lisänä ”Messe Noire” tarjoaa musiikkivideoita ”The Satanist”-julkaisulta. Behemothin fanikunnalle ”Messe Noire” on ehdoton hankinta, mutta tätä voi suositella muillekin kuulijoille. Etenkin mikäli pidit ja pidät edelleen ”The Satanist”-albumista, pidät varmasti ”Messe Noire”-julkaisusta. Viva Blasfemia!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Ja olisinpa itse ollut paikan päällä tuolla Varsovan keikalla. Oli se sentään näyttävä keikka…

8+/10

Kappalelista:

Live Satanist (Varsova 2016)

01. Blow Your Trumpets Gabriel
02. Furor Divinus
03. Messe Noire
04. Ora Pro Nobis Lucifer
05. Amen
06. The Satanist
07. Ben Sahar
08. In the Absence ov Light
09. O Father O Satan O Sun!
10. Ov Fire and the Void
11. Conquer All
12. Pure Evil and Hate
13. At the Left Hand ov God
14. Slaves Shall Serve
15. Chant For Ezkaton 2000