Kuva: Sami Hinkkanen

Kalmah ja Turmion Kätilöt viihdyttivät varmalla otteella Metallivuoren kakkospäivänä

Kirjoittanut Rudi Peltonen - 20.7.2022

Vuoden 2022 Metallivuoren lauantai oli ilmojensa puolesta kosteampi kuin edellinen päivä, mikä osaltaan vaikutti hiukan tunnelmaan ja bändienkin seuraamiseen, sillä joitakin pikkulavan bändejä jäi tämän takia näkemättä. Onneksi vesisade jäi kuitenkin lopulta sen verran vähäiseksi, ettei se karkottanut viimeisiäkin festarivieraita. 

Päivän ensimmäinen bändi meni itseltäni ohitse lauantaisaunan vuoksi, mutta kiiruhdin paikalle iltapäivällä todistaakseni Khiralin keikan. Vaikka tämä death/thrash-porukka on julkaissut jo pari levyäkin, on se jäänyt itseltäni aikaisemmin huomaamatta. Ja niin se jäi monelta muulta todistamatta myös Metallivuoressa, koska paikalla oli todella vähän väkeä. Keikka heitettiin joka tapauksessa varmaotteisesti. Aika ajoin yhtyeen ulosannista tuli mieleen edesmennyt Sentenced, mutta ei kuitenkaan liian häiritsevällä tavalla. Mukavasti tämän tahdissa saatiin toinen festaripäivä käyntiin.

Khiral Metallivuoressa

Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että seuraavat bändit jäivät omalta osaltani lähinnä taustamusiikiksi, ja muutenkin festariyleisö tuntui pitävän sadetta jossakin toisaalla. Rock Academy -lavan ensimmäisenä bändinä toimi Service 24/7, joka jäi itselläni vain pienen vilkaisun varaan. Jonkin asteen nu metalista hc-vivahteilla tässä oli kyse, ja pieni pittikin tuolla keikalla saatiin aikaiseksi. Orastavan sateen takia myös Sacred Dimension tuli seurattua vähän kauempaa katoksen alta. Bändillä tuntui olevan asiallinen meininki, mutta väen vähyys vaikutti kyllä keikkaan asti. Bändihän voitti tänä vuonna Tuska torstain ja sai tästä hyvästä slotin vähän isommillakin festareilla. Toivottavasti meno siellä oli villimpää kuin Metallivuoressa tällä kertaa. 

Kaaosvuori-lavalle kuuden aikaan kirmannut Kalmah oli lauantain ensimmäinen konkariosaston edustaja. Vuosia mittarissa on kaiken kaikkiaan yli 30, mikä tietenkin kuuluu myös soitossa. Suolle tuoksahtavaa melodista death metalia vetäistiinkin sellaisella innolla, että kolme varttia kului bändin musiikin seurassa hetkessä. Tällä kertaa lyhyttä keikka-aikaa ei käytetty aina niin viihdyttäviin välispiikkeihin, mikä oli erittäin hyvä valinta festariolosuhteissa. Kalmah otti Metallivuoren haltuunsa tällä kertaa pääasiassa musiikillaan ja teki sen todella onnistuneesti. Tuntui, että toinen festaripäivä saatiin kunnolla käyntiin vasta tämän myötä. Aivan tuoretta musiikkiahan bändillä ei ole tarjoilla, mutta vanhoilla tutuilla biiseillä mentiin vauhdikkaasti.

Kalmah Metallivuori 2022

Vauhdikkaasti jatkettiin seuraavaksi myös pienemmällä lavalla, jossa jyväskyläläinen Face the Legacy esitteli meille hard rockiaan. Bändi on julkaissut tänä vuonna debyyttinsä, mikä kuului hyvällä tavalla myös keikasta. Vaikutteita on otettu eri suunnista, mutta siitä huolimatta bändi onnistui kuulostamaan omalla tavallaan tuoreelta. Lavalla bändillä oli reipas meininki, ja yhtyeelle annettu puolituntinen oli aivan liian vähän. Mielestäni Face the Legacyn olisi voinut nostaa jopa päälavalle asti! Toivottavasti yhtyeestä kuullaan vielä tulevaisuudessa paljon enemmänkin, koska se sai ehdottomasti menojalan vipattamaan.

Face the Legacy Metallivuoressa

Myös Fear of Domination tietää, kuinka porukkaan saadaan liikettä. Kun bändi säntäsi päälavalle vähän ennen kahdeksaa lauantai-iltana, olivat tanhut valmiit alkamaan! Hienoihin naamareihin sonnustautunut bändi sai omalla industrial metalillaan Sieravuoren tantereen tömisemään, ja vihdoin tässä vaiheessa varmasti koko festariväki oli saanut laahattua luunsa festarialueelle asti. Vaikka en Fear of Dominationin musiikkia levyltä juurikaan kotioloissa kuuntele, on sillä kyllä oma vankka paikkansa festareilla. Tällaisen ilottelun tahdissa ei voi olla kuin tamppaamatta maata täydellä voimalla. Kahden vokalistin systeemi toimii hyvin tässä bändissä, ja viime vuonna mukaan tullut Jessica Salmi istuu yhtyeeseen jo todella hienosti.

Eikä meno Kaaosvuori-stagella rauhoittunut yhtään, kun seuraavana Metallivuoren pikkusormensa ympärille kietoi Bloodred Hourglass. Bändi on varmasti yksi tämän kesän aktiivisimpia metallifestareitten esiintyjiä ja näyttää olevan lähes joka paikassa. Ja mikäs siinä on ollessa, kun tarjolla on hyvin yhteen soittava ja tiukka paketti. Bloodred Hourglass on viimeistään kahden viimeisimmän levynsä myötä nostanut itsensä ehdottomasti koko Suomen melodeathin parhaimmistoon. Nämä levyt olivatkin pääosassa myös Metallivuoren vedossa. Bloodred Hourglass näytti varmalla otteella, kuinka hyvät bileet saadaan keikalla aikaiseksi. Omatkin niskalihakset ovat yhä tätä kirjoittaessa keikan jäljiltä melkoisen jäykkinä. Bändin itsensä sanoin: Until We Meet Again!

Bloodred Hourglass Metallivuoressa 16.7.2022

Rock Academyn lavalla kuultiin vielä perjantaina Awake Againia paikannutta BloodRedNailsia, eikä pienempi lava mitenkään häirinnyt bändiä. Keikka oli aivan yhtä tiukka rykäisy kuin perjantainakin.

Korona-arpa oli ennen Metallivuoren alkua osunut Turmion Kätilöidenkin leiriin, eikä vokalisti MC Raaka Peetä tällä kertaa nähty Kätilöiden keulilla. Mutta eipä hätä ollut tämän näköinen – hoituuhan se homma välillä myös Shag-U:n voimin. Miehellä olikin kiireinen ilta, koska Fear of Dominationin jälkeen hän sai hengähtää vain hetken ennen toista keikkaa. Ja hienostihan Turmion Kätilöt jälleen otti paikkansa festareitten päättäjänä. Varmasti koko Metallivuori oli joraamassa keikalla niin, että nurmikko sai kyytiä kumisaappaiden alla. Fear of Dominationista löytyi myös vokaaleihin apuja, kun MC Raaka Peeltä tuttuun pitkään liiviin pukeutunut Jessica Salmi kävi jeesaamassa bändikaveriaan myös Turmion Kätilöissä osan keikasta. Ei ollut epäilystäkään, mikä oli Metallivuori-lauantain pääesiintyjä. Tämän jälkeen oli hyvä lähteä omaan majapaikkaan “Sikiö”-biisiä vielä tapaillen.

Metallivuori oli kaiken kaikkiaan sympaattinen kokonaisuus. Kaikki festarilla toimi loistavasti, ja meno oli todella rento. Yhteistyöstä Turku Rock Academyn kanssa täytyy antaa lisäpisteitä, sillä on hienoa, että uudetkin bändit saavat mahdollisuuden esitellä musiikkiaan festareilla. Yleisöä paikalle olisi mahtunut paljon enemmänkin, ja täytyy vain toivoa, että vähäisestä väestä huolimatta Metallivuori saa jatkoa myös ensi kesänä.