Kameleontti – Henkiinjäämisharha

Tamperelainen yli 10 vuotisen uran puskenut Kameleontti-yhtye julkaisi toisen albumillisen jäätävän mainiota metallia 22.marraskuuta 2013. Neljä omakustanne EP:tä, kolme sinkkua ja yksi täyspitkä (”Tärkein Vähemmistö”, 2009) on siis jo takana. Mitä tarjoaa ”Henkiinjäämisharha”? Se selviää seuraavien muutamien kappaleiden lukemisen jälkeen aikana .

Lähdetään ensin siitä mistä bändit eivät tykkää – verrataan niitä muihin yhtyeisiin. Tällä kertaa tämä on ns. pakko, sillä Kameleontti kuulostaa todella paljon Medeia ja Nicole –yhtyeiden äpärälapselta, joka kuitenkin erottuu edukseen olematta liikaa esikuviensa kaltainen. Nimensä perusteella voisi sanoa, että Kameleontti sulautuu ympäristöönsä, mutta missä yhtye ikinä liikkuukaan matkassasi, niin sen kyllä kuulee.

Medeia on muutenkin assosioitavissa levyyn, sillä sen tuottamisessa on ollut mukana em. yhtyeen rumpalismies Janne Putkisaari ja ”Talvisalama” kappaleella vierailevana soolokitaristina on ”metukan” Pekko Mörö.

Bändin aikaisempaa levyä oli myös pakko uudelleen kuunnella, kun ”Henkiinjäämisharhan” sai muutamaan otteeseen tahkottua läpi. ”Tärkein Vähemmistö” on eittämättä nopeatahtisempaa ja jopa tanssittavampaa metallia, mutta käsillä oleva levy on jollain tapaa aikuisempi. Vaikka tahti on astetta hitaammalla, niin se on sisällöltään raskaampaa ja jopa puhuttelevampaa. Tuotannossa ja yhtyeen yhteistoiminnassa on selkeästi kiinnitetty enemmän huomiota esimerkiksi laulaja-kitaristi Ville Hakasalon vokaaleihin.

Piti oikein tarkistaa, että levyllä on sama rumpali kuin aikaisemmalla täyslaidallisella, ja näin on – Oinosen Heikki siellä edelleen kannuttaa, mutta tahti on nyt sulautunut muun yhtyeen menoon. Perusvarmat Samuli Varis (kitara) ja Riku Varis (basso) ovat edelleen messissä ja meno on toki mahdottoman kovaa – ehkäpä kovempaa.

Talvisalama” (feat. Pekko Mörö) sai albumilta olla se sinkkujulkaisun uhri. Kerrankin on muuten sinkuksi paukautettu sellainen biisi, joka Oikeasti kuvastaa levyn sisältöä vaikka onkin sellainen täyslaidallinen kaikkea ja ihan hyppysellisen kevyemmällä otteella. Nykypäivän ”trendien” valossahan bändi kuin bändi pistää ekaksi sinkuksi/videoksi sen biisin mikä eroaa täysin levyn muusta annista.

Muitakin vierailijoita levyltä löytyy (kts. kappalelistasta). Viimeisen kerran sisälehdykkää vilkaistuani huomasin siellä tutun nimen, joka on myös varma laadun merkki – Mika Jussila. Kun Finnvoxin mestari-masteroija on levyn takapiruna, niin mikään ei voi mennä pieleen… ainakaan sen masteroinnin osalta.

On ihme, että Kameleontti ei ole noussut suurempaan maineeseen, mutta ilmeisesti metallimusiikin ylitarjonta maassamme hiukan jarruttaa menoa. Alan uranuurtajat vievät fanit ja listasijoitukset mennessään, mutta on sieltä syvemmästäkin suosta noustu. Toivottavasti yhtyeen 2. levy saa sen ansaitseman kunnian niin pian kuin mahdollista, ja Kameleontti pääsisi valloittamaan keikkalavoja kotimaassa vähintäänkin samaan tapaan, kuin siellä nykyään alvariinsa pyörivät Stam1nat, Mokomat, Kotiteollisuudet ja Viikatteet.

Ei ole häpeä vaikka yhtyeestä et olisi aikaisemmin kuullutkaa. Mutta jos Medeia ja Nicole –tyylinen, ja varmasti omintakeinen biisitarjonta kiinnostaa edes puoli prosenttia, niin ”Henkiinjäämisharha” on syytä hankkia levyhyllyyn! Kameleontti on ihan oma juttunsa, mutta johonkin jos pitää heittää vertailuvasuria niin em. yhtyeiden suuntaan. No sori!

9+/10


Kappalelista:
1. Intro
2. Puutteen Harha
3. Savupatsaita
4. Talvisalama (feat. Pekko Mörö -soolo)
5. Viima
6. Uusi Muisto
7. Pinktopia
8. Henkiinjäämisharha (feat. Sami Silvennoinen -laulu ja Lauri Kaski -soolo)
9. Kaksi Hautaa
10. Lakeija
11. Helmasynti

Kameleontti Facebookissa
kameleontti.com

Kirjoittanut: Jarmo Hänninen

Kommentit