Kun ei vaan lähde – Arviossa Queensrychen ”The Verdict”

Queensrychen kuusi ensimmäistä levyä ovat erinomaisia. Parhaat niistä, eli ”Operation Mindcrime” ja ”Empire” ovat kiistattomia metalliklassikoita, joiden arvo vain kasvaa vuosien vieriessä. Bändin tuotannosta vuoden 1997 jälkeen ei voi sanoa samaa. Laatu on heitellyt valtavasti, ja mukaan mahtuu jopa varsinaisia rimanalituksia. Draamaltakaan ei ole vältytty. Laulaja Todd La Torre korvasi bändin ikonisen laulajan, Geoff Taten vuonna 2012, ja tapahtumat äityivät saippuaoopperamaisiin mittoihin. Jonkin aikaa oli kaksi Queensrychea, joista toista pyöritti Geoff Tate ja toista muu bändin porukka uuden laulajan kanssa.

Geoff Tate joutui lopulta nöyrtymään hieman ja perusti oman bändinsä nimeltään Operation: Mindcrime. Queensryche jatkoi kolmen alkuperäisjäsenensä, Eddie Jacksonin (basso), Scott Rockenfieldin (rummut), Michael Wiltonin (kitara), sekä myöhemmin mukaan tulleiden kitaristi Parker Lundgrenin ja laulaja Todd La Torren kera. Queensryche on sen jälkeen julkaissut kaksi mukiinmenevää albumia ”Queensryche” (2013) sekä ”Condition Human” (2015). Nyt on vuorossa kokoonpanon kolmas albumi ”The Verdict”.

Lähtökohta uuden Queensryche-albumin kuuntelussa on ollut jo pitkään sama. Kuulijana ja bändin alkupään tuotannon suurena fanina jaksaa toivoa, että tällä kerralla lähtee ja bändi pääsee lopultakin edes lähelle vanhaa tasoaan. Ensimmäinen kuuntelu sujuu erittäin mitäänsanomattomissa merkeissä. Biisit soljuvat eteenpäin, eikä niistä yksikään tunnu herättävän tunteita hyvässä tai pahassa. Harmittomasti soivaa setämiesten heavya ilman sydäntä. Viidennellä kuuntelulla voi kuitenkin jo sanoa, ettei ”The Verdict” ole aivan niin lattea, kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää.

Singlenäkin julkaistu ”Man The Machine” on albumin parhaita biisejä. Varsinkin Todd La Torren laulu sekä biisin kitaramelodiat toimivat hyvin. Videobiisi ”Blood Of The Levant” on ihan kiva perinteisen oloinen Queensryche-raita, ei muuta. Albumin paras biisi on kauniisti ja tunnelmallisesti soiva ”Dark Reverie” Jos kaikki biisit olisivat samaa tasoa, olisi albumi lähellä kiitettävää. Valitettavasti niin ei ole, ja esimerkiksi ”Propaganda Fashion” on uskomattoman rasittava renkutus, jossa ei toimi oikein mikään. Myös ”Bent” sekä ”Inner Unrest” ovat raskassoutuisuudessaan ja tylsissä melodioissaan suorastaan tuskallista kuunneltavaa.

Kokonaisuutena ”The Verdict” ei missään nimessä ole onnistunut albumi. Arvostelun vuoksi olen joutunut antamaan sille enemmän aikaani kuin se olisi ansainnut. Edes ahkera kuuntelu ei ole nostanut albumin arvoa kuin hieman. Muutamia yksittäisiä hyviä biisejä sekä hyviä soolo- ja melodiapätkiä lukuun ottamatta kyseessä on korkeintaan  hieman yli keskinkertaisen tason yltävä albumi. Muuta ”tuomiota” ”The Verdict” ei ansaitse.

6/10

1. Blood Of The Levant
2. Man The Machine
3. Light-Years
4. Inside Out
5. Propaganda Fashion
6. Dark Reverie
7. Bent
8. Inner Unrest
9. Launder The Conscience
10. Portrait

Queensryche Facebookissa

Kommentoi julkaisua