Mikä olisikaan mainiompi tapa juhlistaa bändin 25-vuotista ikää kuin julkaista uusi live- CD/DVD-yhdistelmä? Näin tekee ruotsalainen polyrytmien taitajaviisikko Meshuggah. Neljä vuotta sitten vastaava julkaisu ”Alive” (2010) sai kriitikoiden ja muiden kuuntelijoiden keskuudessaan kohtuuhyvän vastaanoton. Mutta omat tunnelmani pilaantuivat hiukan ja turhauduin, koska DVD:llä live-tallenteiden väliin oli lisätty lyhyitä dokumenttipätkiä bändin kokemuksista ja vaikutteista. Kokonaisuutena ”Alive” on kuitenkin ihan kelpo julkaisu. Tutkiessani ”The Ophidian Trek” -julkaisun tietoja huomaan, että vastaavia turhuuksia ei tulla näkemään eikä kuulemaan, mikä on ainakin minusta hyvä ratkaisu. ”The Ophidian Trek” -videotallenne tarjoaa katsojille kokonaisen keikan kerrallaan.

Live-keikka sijoittuu julkaisutietojen mukaan Saksaan, Wacken Open Airiin, ja ajankohtana on Meshuggahin The Ophidian Trek -kiertue vuonna 2013. Yleisön takakuvausten ja kärpästensurinataustamusiikin kera aloittaa ”Swarmer”-intro, ja keikan settilistan aloittaa mainio ”Swarm”. Kaikki näyttää vielä hyvältä, bändin soittotaito on tiukkaa ja ammattitasoista, mutta osaapa suurin osa yleisöstä, jopa aivan lähellä eturiviä olevat, olla todella rauhallisen oloisia. Kyllä digikameroita ja älypuhelimia näkyy melkein joka suunnassa, mutta missä ovat into ja meininki, kuten circle pitit? Kait tämä on sitä nykyhetkeä, kun ollaan katsomassa keikkaa. Seuraavaksi käyntiin lähtee ”Combustion”, ja yleisö näyttää heränneen, mutta hetkinen, keikka-alue muuttuu täysin aivan kuin tyhjästä. Ensiksi oltiin ulko-/sisälavalla, nyt siirrytään Wackenin päälavalle, joka on tietenkin edelliseen lavaan verrattuna paljon laajempi. Miksi tämä on toteutettu näin? Keikan menoa tämä käänne ei varsinaisesti haittaa, ainakaan katsojan näkökulmasta, mutta jokseenkin hassua nähdä välillä, että Meshuggah soittaa yhtäkkiä eri paikassa.

”Rational Gaze” – ja ”obZen”-kappaleiden jälkeen herra Kidman pääsee normaalin tapaansa pitämään ensimmäisen lyhyehkön välipuheen, joka ei nyt varsinaisesti ole mitenkään uutta. Tämän jälkeen keikka jatkuu ”Lethargica”-viisun voimin. Kyseinen kappale on itselleni ollut aina tylsä kappale, eikä se tälläkään kertaa innostanut. Ainoastaan herännyt yleisö pelastaa kappaleen tunnelman, mutta muuten olisin itse toivonut jonkin toisen viisun tilalle. ”Do Not Look Down” ja ”The Hurt That Finds You First” toimivat melko mukavasti, vaikka oma huomioni oli katselun aikana kiinnittynyt välillä johonkin muuhun, kuten hypähdykseen toiselle keikkapaikalle.

Keikka on päässyt jo puoleen väliin, mutta viimein meno ja meininki nousevat korkeisiin sfääreihin. ”I Am Colossus”, ”Bleed” (jonka aikana yleisö on jo viimeistään herännyt täysin henkiin), ”Demiurge” ja ”New Millennium Cyanide Christ” toimivat yksinkertaisesti loistavasti livenä. Kaikki hyvä loppuu lyhyeen, ja kappaleet ”Dancers To A Discordant System”, ”Mind’s Mirrors/ In Death – Is Life/ In Death – Is Death” -medley sekä “The Last Vigil” päättävät Meshuggahin Saksan keikan, tai itse asiassa keikat, koska live-tallennetta on kuvattu kahdella keikkalavalla.

Kaiken kaikkiaan noin puolentoista tunnin pituista live-taltiointia on mukavaa seurata. Leikkaukset ovat hiottuja ja hyvin suunniteltuja jopa senkin suhteen, että välillä hypähdetään toisella lavalla. Allekirjoittanut huomasi vasta yleisöstä, että jotakin on muuttunut keikan aikana. Jäin siinä itsekseni pohtimaan, olisiko riittänyt, että keikkaa olisi kuvattu vain yhdestä, ennemmin pienemmästä paikasta menon ja tunnelman vuoksi. Toisaalta, koska leikkaus on toteutettu tyylikkäästi, tuskin se katsojia tulee haittaamaan valtavasti, kun live-taltiointi tarjoaa tiukkaa soittoa ja ryminää alusta loppuun. Samoilla keikoilla on käytetty samoja valoja, taustalakanoita, eleitä yms., joten tuskin mitään eroa löytyy pienemmällä ja päälavalla soitettujen keikkojen välillä. Settilistasta olisin itse toivonut löytäväni klassiset ”Future Breed Machine” – ja ”Straws Pulled at Random” -kappaleet, mutta tuskinpa Meshuggah olisi halunnut niitäkään kappaleita koko ajan soittaa joka keikalla. Vaihtelevuutta täytyy välillä olla.

”Alive” ja The ”Ophidian Trek” eroavat toisistaan sen suhteen, että ”Alive”-taltioinnilta löytyy bonuksia, muun muassa The Making of Bleed -video, jota ei ”The Ophidian Trekillä” ole saatavilla, kun taas ”Alivelta” löytyy lähes jokaisen kappaleen välistä lyhyt haastattelupätkä joltakin bändin jäseneltä, mitä ei ”The Ophidian Trekissä” onneksi ole. Toisin sanoen, molemmilta julkaisulta löytyy oma kolikon kääntöpuoli.

CD- ja DVD-paketti tarjoaa ostajilleen hinnan suhteen ihan ok -tasoista vastiketta. CD-versiosta löytyvät samat kappaleet samassa järjestyksessä kuin videotallenteelta ja tuotanto on ammattitasoista, mutta DVD/Blu-ray:sta ei löydy mitään bonusmateriaaleja. Kokonaisuutena ”The Ophidian Trek” ei tarjoa mitään mullistavaa tai erikoista, mutta kyllä tämä faneille on välttämätön pakkohankinta, jos vaikka The Ophidian Trek -kiertueen kokemus on sattunut jäämään välistä Suomen alueilla. Noin 30 euroa CD/Blu-Ray -yhdistelmästä on siinä ja siinä, miten siihen suhtautuu.

7+/10

Kappalelista:

 Disc 1 (DVD/Blu-Ray)

1. Swarmer (Intro)
2. Swarm
3. Combustion
4. Rational Gaze
5. obZen
6. Lethargica
7. Do Not Look Down
8. The Hurt That Finds You First
9. I Am Colossus
10. Bleed
11. Demiurge
12. New Millennium Cyanide Christ
13. Dancers to a Discordant System
14. Mind’s Mirrors / In Death – Is Life / In Death – Is Death
15. The Last Vigil

Disc 2 (CD)

1. Swarmer (Intro)
2. Swarm
3. Combustion
4. Rational Gaze
5. obZen
6. Lethargica
7. Do Not Look Down
8. The Hurt That Finds You First
9. I Am Colossus

Disc 3 (CD)

1. Bleed
2. Demiurge
3. New Millennium Cyanide Christ
4. Dancers to a Discordant System
5. Mind’s Mirrors / In Death – Is Life / In Death – Is Death
6. The Last Vigil

 www.meshuggah.net
www.facebook.com/meshuggah

Kirjoittanut: Sami Elamaa