Mokoma – Elävien Kirjoihin

Kirjoittanut Jyri Kinnari - 6.2.2015

Mokoman voi sanoa lujittaneen paikkansa Suomen metallieliitissä jo vuosia sitten. Pysähtymisen merkkejä ei kuitenkaan ole havaittavissa, sillä yhtye sylkee uusia levyjä ulos edelleen tasaisen epätasaisin väliajoin. Edellisestä täyspitkästä on kulunut jo muutama vuosi ja viimeisin EP julkaistiin vuoden 2013 loppupuolella. Viime syksynä Mokoma aktivoitui myös keikkarintamalla ja niin ikään uuden levyn julkaisuakin seuraa Suomea ristiin rastiin seilaava pienimuotoinen kiertue.

”Elävien Kirjoihin” alkaa rauhallisissa merkeissä, mutta ajautuu silmänräpäyksessä kaaokseen, kun keskitempoinen nimikkokappale jyrähtää käyntiin luoden pahaenteisen ilmapiirin raskailla junttariffeillä ja ilkeällä lead-kitaroinnilla unohtamatta väkevää lyriikkaa. Videobiisi ”Sinne Missä Aamu Sarastaa” lienee se niin kutsuttu laskelmoitu radiohitti, mutta tuo seikka ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Minua kiinnostaa ainoastaan se, että kyseinen biisi on aivan ensiluokkainen kokonaisuus, jonka luovat kevyehkö rässiriffittely, tunnelmallinen laulu ja hätähuudolta kuulostavat melankoliset sanat.

Niin monenlaisia kappaleita ja levyjä kuin Mokoman tuotantoon mahtuukin, on ”Elävien Kirjoihin” niistä kaikkein monipuolisin. Mokoma ei toista itseään, mutta kuulostaa silti itseltään. Mokoma tuo jokaiselle levylleen ripauksen jotain uutta. Edellisen albumin ”Valkoista Kohinaa” herätti niin ihastusta kuin ärtymystäkin, eikä vähiten Marko Annalan rap-tyylisen tulkinnan takia. ”Uhkakuva 6” vie tuon vielä astetta pidemmälle, eikä se ole ollenkaan huono asia. Huutoräppäys ja hieman nu-metal -tyyliset riffit melodisen ja puhtaasti laulettuun kertosäkeen kanssa toimivat yhdessä loistavasti luoden jännittävää kontrastia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pohja On Nähty” on väkivaltaisen aggressivinen. Kappale on sävellykseltään levyn raskain, eivätkä sanoituksetkaan, tai tunnelma ylipäätään, ole kovin kevyesti purtavaa. Jos tunnelmaa pitäisi kuvata lyhyesti muutamalla adjektiivilla, sanoisin, että se on vihainen, loppuunpalanut ja turhautunut. Toisaalta tietäen levyn teeman ja taustatarinan, voisi yksi valintani olla myös periksiantamaton. ”Elävien Kirjoihin” ei kuitenkaan ole silkkaa huutoa ja hakkaamista, sillä astetta kevyempiä, melodisempia ja tunnelmallisiakin kappaleita löytyy. Tunnelma tosin on pääosin raskas ja melankolinen, kuten kuullaan esimerkiksi kappaleessa ”Mutta Minulta Puuttuisi Rakkaus”. Sanat ”Itkeekö joku, jos kuulee minun kuolleen pois, huomaako edes kukaan?” kertovat varmasti kaiken tarpeellisen. Ei tosin sillä, että mitkään kappaleet muistuttaisivat liikaa toisiaan. Riffejä, melodioita ja kappalerakenteita on niin monenlaisia, ettei meinaa perässä pysyä. Suosittelen antamaan levylle muutaman kuuntelukerran osoittaa kauneutensa ja avautua täysin.

Puhuttaessa Mokoman levystä ei voi olla perehtymättä sanoituksiin. Annala on tehnyt niiden kanssa jälleen loistavaa työtä. Selvittyään taas kertaalleen masennuksesta hän päätti käyttää sitä lyriikoidensa lähteenä, kuten yhtyeen fanit varmasti tietävätkin. Sanoituksilla on suuri osa Mokoman suosiossa. Jos joku ihmettelee sitä, niin suosittelen kuuntelemaan tämän levyn. Annalan kuvaus masennuksesta on kaunistelematon ja raadollinen, mutta silti lohdullinen ja voimaannuttava. Harva saa aikaan näin tunteikasta, sykähdyttävää ja ajatuksia herättävää lyriikkaa. Hyvää ei ole pelkästään sanoin kerrottu tarina, vaan myös sanojen valinta ja niiden käyttö. Annala leikittelee sanoilla taitavasti ja asettelee ne niin korvanmukaisesti kuin mahdollista.

Mokoman muutamaa edellistä levyä vaivanneita yksittäisiä täytekappaleita ei tällä levyllä kuulla. Joka ikinen biisi on hiottu parhaaksi mahdolliseksi versioksi, enkä vaihtaisi niistä yhtäkään. Väitän, ainakin näin alkuhuumassa ja pienellä varauksella, että ”Elävien Kirjoihin” on Mokoman paras levy. Kyllä, jopa parempi kuin melkeinpä eräänlaisena pyhänä teoksena ja kuolemattomuuden lähteenä ylistetty ”Kuoleman Laulukunnaat”. ”Elävien Kirjoihin” tulee olemaan minulle rakas levy. Tulen turvautumaan siihen ja hakemaan siitä lohtua silloin, kun sitä tarvitsen. Kiitos.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

10/10

Kappalelista:
1. Elävien Kirjoihin
2. Sinne Missä Aamu Sarastaa
3. Valtakunnassa Kaikki Hyvin
4. Lunnaat
5. Uhkakuva 6
6. Vastakkaiset Voimat
7. Irti
8. Mutta Minulta Puuttuisi Rakkaus
9. Hujan Hajan
10. Pohja On Nähty
11. Nimensä Unohtuneen Rukous

Mokoman kotisivut
Mokoma Facebookissa

Kirjoittanut: Jyri Kinnari

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat