Nimikkoalbumin kansitaide perustuu Frank Frazettan fantasiamaalaukseen "The Death Dealer"

Molly Hatchet: Neljä vuosikymmentä rouheaa southern rockia

Kirjoittanut Olli Lehtonen - 1.9.2018

Nimikkoalbumin kansitaide perustuu Frank Frazettan fantasiamaalaukseen ”The Death Dealer”

Yhdysvaltain Floridan osavaltiossa vuonna 1971 perustetun southern rock -yhtye Molly Hatchetin neljälle vuosikymmenelle yltävälle, vivahderikkaalle uralle mahtuu niin 14 studioalbumia, useita kokoonpanoja kuin myös suurta tragediaa: kitaristi Steve Hollandia lukuun ottamatta kaikki alkuperäiset jäsenet rokkaavat pilven reunalla. Yhtyeen nimikkodebyytti täyttää 1. syyskuuta 40 vuotta. Yhtye oli yksi ensimmäisiä southern rock -yhteitä, joihin tutustuin Best of -kokoelman myötä teini-iässä, ja jonka pariin palaan edelleen aika ajoin.

Lokakuun 20. päivä vuonna 1977 rock-maailma koki suuren menetyksen, kun floridalaisyhtye Lynyrd Skynyrdiä kuljettanut lentokone syöksyi maahan Mississipin suoalueella. Tapahtuma jätti valtavan tyhjiön ja suuret saappaat täytettäväksi. Juuri tuollainen yhtye oli 1800-luvun naispuolisen kirvesmurhaajan mukaan nimetty Molly Hatchet, jota on usein kutsuttu vaikutteidensa vuoksi Skynyrd-klooniksi, mutta jonka tyyli on vielä rouheampi kuin esikuvansa. Yhtye solmi levytyssopimuksen Epic-yhtiön kanssa vuonna 1977, ja sen nimikkodebyytti ilmestyi vuotta myöhemmin. Albumi on hyvin 1970-lukulaista southern rockia, jossa yhdistyvät tuhti rock-asenne, tiukat, kolmen kitaran harmoniosuudet ja tiukka groove. Soundeiltaan albumi on melko ohut, ja se tuo mieleen lähinnä hieman kevyemmän, melodiseen tyyliin keskittyneen yhtyeen The Outlaws. Levyltä on kuitenkin kuultavissa Molly Hatchetin tavaramerkiksi myöhemmin muodostuneet hard rock -vaikutteet. Myös kaikki kolme kitaristia, Dave Hlubek, Steve Holland ja Duane Roland laittavat parastaan kitarasooloissa läpi albumin. Lisäksi nimikkodebyytiltä löytyvät yhtyeen suurimmat klassikkokappaleet ”Bounty Hunter”, ”Gator Country” ja rokkaava, mutta seesteinen Allman Brothers Band -koveri ”Dreams I’ll Never See”.

Albumin aloitusraita ”Bounty Hunter” iskee yhtä kovaa kuin Frank Frazettan kansitaiteen ”kuoleman tuojan” kirves (eng. ”The Death Dealer”). Räväkkää riffiä seuraa laulaja Danny Joe Brownin useissa myöhemmissäkin kappaleissa käyttämä huudahdus: ”Hell yeah!” Brownin omaperäinen, raspinen lauluääni on keskeinen osa yhtyeen saundia, minkä vuoksi häntä pidetään yhtyeen ainoana oikeana laulajana. Villin lännen -henkisen kappaleen yksi hienoimpia koukkuja on kertosäe, jossa rumpukompin jako hidastuu puoleen ja palaa takaisin uptempoon riffin myötä. Kappale ”Gator Country” osoittaa rakkautta yhtyeen alligaattoreiden asuttamaa kotiseutua kohtaan: laulun ensimmäisessä säkeistössä viitataan Lynyrd Skynyrdin hittiin ”Sweet Home Alabama: ” I’ve been to Alabama, people, ain’t a whole lot to see. Skynard says it’s a real sweet home, but it ain’t nothing to me”. Kappaletta seuraavan boogie-henkisen “Big Applen” jälkeen seuraa Skynyrd-tyylisellä riffillä ja synkopoivalla rumpukompilla varustettu hidas, mutta painokas ”The Creeper”, jossa Duane Roland herkuttelee slide-kitaran kanssa. Soul-pitoisella, hieman yhtyettä Black Oak Arkansas muistuttavalla raidalla ”The Price You Pay” Danny Joe Brown osoittaa olevansa myös taitava huuliharpisti. Allman Brothers -yhtyeen jazz-valssirytmisen ”Dreams”-kappaleen rokkaavampi versio ”Dreams I’ll Never See” käynnistyy seesteisellä sus4-sointuriffillä, mikä kohottaa entisestään kappaleen majesteettista tunnetta. Kappale on myös yksi albumin progressiivisimpia kappaleita, jossa kehkeytyy pitkät melodiset soolot ja rytmijakojen kanssa leikittely.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Molly Hatchetin nimikkodebyytti on yksi southern rockin ehdottomia klassikoita ja yksi yhtyeen parhaimpia albumeita, joka kielii tulevasta hard rock-tyylistä, joka alkoi muodostua seuraavalla, entistä rouheammalla albumilla ”Flirting with Disaster”. Koska Danny Joe Brown jätti ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1980 soolouralle siirtyäkseen, klassinen kokoonpano ehti levyttää vain kaksi studioalbumia. Nuo kaksi albumia ovat kuitenkin rockin klassikoita, jotka ovat oivallisia albumeita aloittaa tutustuminen yhtyeeseen ja southern rockiin. Sekä debyyttialbumi että ”Flirting with Disaster” ovat kuunneltavissa kokonaisuudessaan YouTubessa.