Nerve End
Joensuulaisen Nerve Endin musiikkia voisi kuvailla progressiiviseksi metalliksi, vaikkei bändi itse ehkä tätä leimaa täysin omakseen tunnekaan. Kahden miehen projektista sittemmin nelihenkiseksi kasvanut yhtye on tähän mennessä julkaissut kaksi EP:tä: ”This State Of War” (2010) ja ”Axis” (2011). Tällä hetkellä bändi puuhailee esikoislevynsä kimpussa; esimakua tältä julkaisulta löydät haastattelun lopusta. Kaaoszine haastatteli demosunnuntain kunniaksi Nerve Endin laulaja-kitaristi Joonas Kaseliusta sähköpostitse, ja alta voit lukea hänen vastauksensa kysymyksiimme.
Missä ja milloin yhtyeenne on perustettu?
Mainos päättyy
Joonas: Ensimmäinen visio bändistä syntyi vuonna 2007. Pyysimme tuttuja joensuulaisia kavereita soittamaan, mutta homma ei oikein luistanut. Päädyimme lopulta tekemään ensimmäisen demomme kahdestaan Laurin kanssa. Demon julkaisun myötä yhtyeen kokoonpano vakiintui nykyiseen muotoonsa vuoden 2010 aikana.
Miten luokittelisit musiikkinne?
Joonas: Kokeellinen metalli osunee melko lähelle totuutta. Ensisijainen tavoite on ollut saada kuulijassa aikaan ”mitä vittua?” -reaktio. Musiikkimme tosin on pykälän verran keskivertometallia värikkäämpää. Massiivisen kuuloiset äänimaisemat, kerroksellisuus ja hämmennystä herättävät sävellykset ovat elintärkeä osa soundiamme. Arvosteluissa ja haastatteluissa meidät luokitellaan jatkuvasti ”progressiiveksi metalliksi”, mutta mielestäni kyseinen leima on menettänyt merkityksensä. Tuntuisi myös melko omahyväiseltä sanoa omaa musiikkiaan ”edistykselliseksi”. Myönnettäköön kuitenkin, että emme ainakaan ole regressiivisiä: tavoitteena on luoda uutta, jotain sellaista, mitä kukaan ei ole aiemmin kuullut.
Mainos päättyy
Miten bändinne eroaa muista samankaltaisista yhtyeistä?
Joonas: Olemme metallibändi, joka kuuntelee hyvin vähän metallia. Teemme musiikkimme vain ja ainoastaan omien makumieltymystemme ehdoilla: kuuntelijan kosiskelu oman näkemyksen kustannuksella ei ole koskaan kiinnostanut pätkääkään. Olemme myös todella jääräpäisiä kaiken julkaisemamme suhteen. Mielestämme kaikessa Nerve Endin ulosannissa tulee kuulua ja näkyä laatu ja ammattitaito. Se on myös valitettavasti ollut hidaste uuden sisällön tuottamisen kannalta, sillä olemme asettaneet itsellemme riman todella korkealle.
Mitkä yhtyeet ovat suurimpia vaikuttajianne?
Joonas: Helpoiten tunnistettavia vaikutteita lienee teini-iän hevi-ihastukset: Stam1na, Devin Townsend ja Meshuggah. Epäsuorempia, mutta ehkä sitäkin merkittävämpiä vaikutteita ovat mm. Radiohead, Pink Floyd, Endless Hallway, He Is Legend ja Kate Bush. Yhtyeen jäsenten levylautasella pyörii päivittäin pop-, soul- ja rap-musiikkia. Moderni konemusiikki ja 70-luvun happoproge kiinnostavat yhtä paljon. Kulutamme musiikkia todella valtavat määrät. Kaikki, mikä kuulostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta, kelpaa ja myös jossain määrin vaikuttaa tekemäämme musiikkiin.
Mainos päättyy
Kuka tekee ja miten syntyvät yhtyeenne kappaleet/sanoitukset?
Joonas: Viimeisimmän omakustanteen sekä tulevan levyn materiaali on sävelletty puoliksi Laurin kanssa. Sävellämme yleensä kappaleesta hyvinkin viimeistellyn rungon yksin, minkä jälkeen teemme biiseihin muutoksia ja parannuksia koko bändin voimin. Kirjoitan omiin sävellyksiini sanat itse. Laurin sävellyksiin työstämme tekstin yhdessä yleensä niin, että Lauri kertoo omat ideansa biisin sisällön suhteen, minkä jälkeen minä jäsentelen ajatukset konkreettisempaan muotoon.
Kuinka tärkeä osa sanoitukset ovat yhtyeelle? Halutaanko niillä vaikuttaa, ottaa kantaa vai onko niillä mitään merkitystä?
Joonas: Itselleni on todella tärkeää laulamisen kannalta, että teksti herättää mahdollisimman suuren tunnelatauksen. Suhtaudun laulamiseen metodinäyttelijän tavoin, ja esim. huutaminen täyttä kurkkua tuntuisi täysin järjettömältä, jos tekstin aihe ei herättäisi itsessä ahdistuksen tai raivon tunnetta.
Mainos päättyy
Olemme uuden materiaalin myötä ottaneet tekstien kirjoittamisen entistä vakavammin. Pyrkimyksenä on ollut kirjoittaa mahdollisimman oivaltavia tekstejä itsellemme tärkeistä aiheista. Olemme myös rajanneet biisien aiheet entistä selkeämmin. Uusien kappaleiden teemoja ovat mm. se, kuinka lapset toistavat vanhempiensa virheitä, ihmisten riippuvuussuhde teknologiaan, teknologinen singulariteetti, mielisairaudet, todellisuudentajun hämärtyminen, päihtyminen, elämän ja kuoleman sykli. Tulevan albumimme teemana on erilaiset syklit, ja olemme pyrkineet käsittelemään meitä kiinnostavien aiheiden syklisyyttä tekstin sisällä.
Miten yhtye on otettu keikoilla vastaan? Ikimuistoisin keikkanne tähän mennessä?
Joonas: Pyrimme aina antamaan yleisölle vähän enemmän kuin pelkästään hyvin soitetun energisen keikan. Lähes joka keikalla on ollut spesiaalicovereita, vierailevia sankareita, sketsejä tai pelejä. Lähes poikkeuksetta jengi tanssii ja pogoilee apinan raivolla; iso osa yleisöstä osaa biisit ja laulaa mukana. Meininki on toki rauhallisempaa syrjäisemmillä paikkakunnilla, joissa olemme uusi tuttavuus, mutta mm. Helsingissä, Joensuussa ja Tampereella tunnelma on aina todella euforinen.
Mainos päättyy
Ikimuistoisin keikka voi hyvinkin olla esikoiskeikkamme loppuunmyydylle yleisölle Kerubin Kellarissa. Myös viimeisin keikkamme Tavastialla jäi vahvasti mieleen, tuntui, että koskaan aikaisemmin bändi ei ollut hitsautunut yhtä hyvin yhteen.
Missä näette yhtyeenne kymmenen vuoden päästä?
Joonas: Juhlimme silloin tämän haastattelun 10-vuotisjuhlaa! Parhaimmassa tapauksessa teemme edelleen laadukasta ja tuoreen kuuloista musiikkia, soitamme energisiä keikkoja ympäri maailmaa ja musiikki on pääsääntöinen tulonlähteemme.
Miksi ihmisten pitäisi olla kiinnostuneita juuri teistä?
Joonas: Tarjoamme mielihyvää käytännössä ilmaiseksi! Hyvä musiikki on paras lääke, kun joku painaa mieltä. Olemme räätälöineet musiikkimme niin, että se vapauttaa maksimimäärän hyvän olon hormoneja kuuntelijassa. Kuuntelemalla Nerve Endiä voit paremmin!
Mitä yhtyeenne puuhailee tällä hetkellä? Onko tulossa uutta materiaalia?
Joonas: Olemme työstäneet materiaalia esikoislevyämme varten jo aivan naurettavan kauan. Tulossa on kymmenen raidan verran täysin uutta Nerve Endiä eli yhteensä noin 45 minuuttia musiikkia. Muutamasta kappaleesta puuttuu vielä teksti ja laulumelodiat, mutta olemme jo urakan loppusuoralla! Kunhan demoversio koko levystä on valmis, aloitamme levyn studioäänitykset.
Alla olevasta linkistä voi kuunnella maistiaisia esituotantodemoista, joita pääsimme miksaamaan platinaa myyneen tuottaja Anssi Kipon kanssa:
Kuva: Jussi Ratilainen