Nordjevel pieksee kuuntelijan kanveesiin toisella kokopitkällään: Arviossa ”Necrogenesis”

Norjalainen Nordjevel ei anna armoa kenellekään järjestyksessään toisella kokopitkällä albumillaan ”Necrogenesis”, joka syöksähti juuri markkinoille ohjuksen lailla Osmosen julkaisemana. Tällä levyllä ei tunnelmoida, vaan vedetään sumeilematta turpaan. Homman nimi on siis black metal, ja tyylinsä puolesta materiaali on lähempänä Ruotsia kuin Norjaa. Ensimmäisenä verrokkina tulee mieleen erityisesti albumin sotaisan tematiikan puolesta ”Panzer Divisionin” aikainen Marduk. Eikä ehkä ihme, sillä Mardukin viimeisten aikojen rumpali F. Widigs on alunperin jakanut myös Nordjevelin rumpupallin. Tähän kun vielä lisätään, että bändin nykyisellä rumpalilla Dominatorilla on takanaan sellaisia yhtyeitä kuin Dark Funeral ja uudella kitaristilla Destructhorilla esimerkiksi Morbid Angel ja Zyklon, voidaan hyvällä syyllä puhua vähintään kulmakarvoja nostattavasta kokoonpanosta. Muistinko mainita, että sekä uusi kitaristi että uusi rumpali soittavat myös uudelleen aktivoituneessa Odiumissa? Nordjevelin nokkamies on kuitenkin bändin vokalisti ja perustajajäsen Doedsadmiral, jonka kynästä bändin vihaiset tekstit syntyvät.

”Necrogenesis” on täynnä vihaa ja aggressioita, joita kultivoidaan sata lasissa. Hengähdystaukoja ei levylle mahdu, ellei levyn raskainta palaa ”Black Lights from the Voidia” sellaiseksi lasketa. Tuntuu siltä, että bändi olisi jopa kiristänyt linjaansa sitten viime kuuleman. Pidemmän päälle moinen turpasauna helposti toki puuduttaa, ja juuri siinä piileekin ”Necrogenesiksen” heikoin kohta. Levyn materiaali ei oikein tahdo jäädä mieleen. Muistan vain, että turpaan tuli, mutta se, kuka minut pieksi, on edelleen hämärän peitossa. Onneksi soundit on saatu ruuvattua asiallisiksi, joten riffeistä saa sentään selvää.

Levyltä on melko vaikea poimia erityisiä huippukohtia, mutta ”Devilryn” riffit ovat kyllä melkoisen maittavia. Samaten levyn ensimmäisen laukauksen ampuva singlebiisi ”Sunset Glow” tuo mukavasti veren maun suuhun. ”Sunset Glowsta” on myös kuvattu sotaisa musiikkivideo. Loput kappaleet ovat tasaisen varmaa laatua, mutta eivät sinällään nosta päätään muita ylemmäs. Varsinaisesti huonoja kappaleita ei levylle ole siunaantunut ainuttakaan.

Tyylitajunsa sekä ammattimaisuutensa puolesta Nordjevel pesee mennen tullen useat muut nopeusennätyksiä rikkomaan yrittäneet yhtyeet kiivaan black metalin saralla. Olisi typerää luonnehtia ”Necrogenesistä” huonoksi levyksi, mutta niille, jotka halajavat rituaalien pariin synkkiin metsiin, saattaa tämä albumi yksinkertaisesti olla väärä. ”Necrogenesis” on taistelutanner, josta ei puutu ruutia eikä verta. Alkaa myös pikkuhiljaa näyttää siltä, että Norjaan on syntymässä uusi riffivetoisempi keskisuurten bändien black metal -skene vastapainona nykyiseen tilaan, jossa kaikenlaiset blackgazet- ja post-metal-viritelmät tuntuvat käyvän kaupaksi. Nordjevelin lisäksi muita katsastamisen arvoisia viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettuja tai aktivoituneita tämän linjan bändejä ovat mm. vastikään arviossa ollut Dødsfall sekä Whoredom Rife, Vredehammer, Iskald, Taakeferd, Skaur ja Blodhemn. Se namedroppailusta; tsekkaa nämä bändit!

7/10

Kappalelista:

1. Sunset Glow
2. Devilry
3. The Idea of One-Ness
4. Black Lights From the Void
5. Amen Whores
6. The Fevered Lands
7. Nazarene Necrophilia
8. Apokalupsis Eschation
9. Panzerengel

Nordjevel Facebookissa