Vanhan koulukunnan heavy metallia – Arvostelussa Supreme Court – “It’s Been a While”

Pitkää hiljaiseloa viettänyt Supreme Court julkaisi uuden albuminsa “It’s Been a While”:n tämän vuoden heinäkuussa päättäen yhtyeen yli 10 vuotta kestäneen radiohiljaisuuden julkaisujen saralla. Edellinen EP “A Session Trehny Campbell” julkaistiin vuonna 2008. Ero aiempaan tuotantoon on iso, sillä varsinkin äänitysteknisesti albumi on iso harppaus eteenpäin ja aikaa on toden teolla käytetty miksauspöydän takana.

Levyn avausraita, josta julkaistiin myös musiikkivideo, laittaa samantien ison vaihteen silmään ja energiat kattoon. “First Bite” tarjoaakin varsin hyvän lähtökohdan levylle, sillä se yhdistelee groovea tempoa sekä tarkkaa kitaratyöskentelyä raskaisiin riffeihin lähes saumattomasti. Seuraavana levyltä löytyy huomattavasti rauhallisempi “Ghosts of Yesteryear”, joka selvästi laskee sykkeitä avausraidan rallattelun jälkeen ja tarjoaakin mielenkiintoisen kontrastin. 

Kolmosraita “No Pulse” aloittaa jälleen kierrosten nostamisen hyvällä energialla ja tuokin vahvasti mieleeni Panteran “Cowboys from Hell” -albumin. Mukaan mahtuu myös varsin tarttuva ja jalan tamppaamaan saava kertosäe, joka on ehdottomasti kappaleen paras osuus. Tätä seuraava “Sinsoaked” jatkaa eteenpäin paahtamista kierrokset tapissa ja tarjoileekin koko levyn parasta kitaratyöskentelyä, tämän jos minkä tahdissa kelpaa juosta moshpitissä.

Puolenvälin krouvissa sijaitseva “Vertigo” luo hienoa kontrastia aiempiin kappaleisiin, sillä tämä kappale kuulostaa olevan tehty laulun ehdoilla. Laulu on todenteolla nostettu esille ja itse musiikki työskentelee hyvin perustasolla jättäen estradin kokonaan laululle. Ja se toimii!

“Straight to the Source” tuntuu hieman täytekappaleelta, jonka ainoa tehtävä on nostaa kierrokset jälleen ylös viimeisiä kappaleita varten. Kappaleessa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, se vain jää muun materiaalin varjoon. Seuraava kappale on levyn nimikkoraita “It’s Been a While” ja se on ainakin omaan korvaani levyn paras kappale. Tarttuva kertosäe ja hyvällä poljennolla varustetut säkeistöt pitävät otteessaan. Kirsikkana kakun päällä on vielä todella hienosti soitettu kitarasoolo. 

“Another Good Man Gone” ei tarjoile varsinaisesti mitään uutta, vaan tuntuu lähinnä sekoitukselta aiempia kappaleita ja näin ollen siltä puuttuu oma identiteetti. Useammankaan kuuntelukerran jälkeen kappale ei jää muistiin ja tuntuu tässä vaiheessa levyä hieman turhalta. Toiseksi viimeinen kappale “Röökibiisi” eroaa aiemmista kappaleista jo nimensä perusteella, mutta myös tunnelmansa osalta. Upea teos, joka tarjoilee taidokasta bassotyöskentelyä sekä saumatonta laulua koko kappaleen läpi, vaikka nimestä voisi luulla kyseessä olevan joku punk-henkinen veto. Toinen ehdottomista suosikeistani.
Levyn päättää “Out of Slumber”, joka lopettaa levyn samalla tavalla kuin “First Bite” sen aloitti: sata lasissa ja täysillä. Yhtyeen näköinen lopetus.

Yhteenvetona voisi sanoa tämän levyn tarjoavan vanhan liiton heavy metallista kiinnostuneille uuden yhtyeen kuunneltavaksi. Tuhottoman paljon uutta Supreme Court ei tuo pöytään, mutta aina kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen. Riittää kunhan sen perustyön hoitaa asenteella ja tinkimättömästi maaliin. Heavy metallista kiinnostumattomat saattavat kokea levyn ensikuulemalta hieman yksitoikkoiseksi, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen albumi alkaa avautumaan huomattavasti paremmin.
Ehdottomia helmiä levyltä ovat “It’s Been a While”, “Röökibiisi” ja “Sinsoaked”. 

Kappalelista:

1. First Bite
2. Ghosts of Yesteryear
3. No Pulse
4. Sinsoaked
5. Vertigo
6. Straight to the Source
7. It’s Been a While
8. Another Good Man Gone
9. Röökibiisi
10. Out of Slumber