Onnea Qstock! 20. juhlavuosi tarjoili ennätyksellisen kattauksen esiintyjiä

Kuusisaaressa vietettiin Qstockin 20. juhlavuotta ja festivaali oli myös loppuunmyyty jo kymmenettä kertaa peräkkäin. Juhlallisuudet eivät suuremmalti näkyneet yleiskuvassa, lukuun ottamatta pienehköä ilmapallorykelmää yhdellä sillalla, joista koostui Qstock 20v. sommitelma. Festivaalin työntekijöillä oli myös paidat, joista kävi ilmi festivaalin merkkivuosi.

Pyöreitä täyttänyttä festivaalia juhlittiin mittavimmalla ohjelmistolla tähän asti, sillä esimerkiksi Red Bull Summer Vibes -lava oli täysin uusi, jossa keskityttiin ainoastaan DJ-artisteihin. Lisäksi Oulu2026-lava oli siirretty virallisen alueen ulkopuolelle Linnansaareen, johon kaikilla on vapaa pääsy. Uudistuksen myötä festivaali myös jakaantui osittain kolmepäiväiseksi, sillä Oulu2026 lavalla soitto alkoi jo torstaina.

Pieniä muutoksia alueeseen oli tullut ainakin ruokakojujen osalta. Oululavan siirryttyä Linnasaareen oli vanhalle paikalle saatu tehtyä suurempi ruokakojujen-keskittymä, joka toimi hyvin. Ainoastaan ruokakojujen viereisten bajamajojen sijainti aiheutti pientä tukkoisuutta muutoinkin kapeassa sillan kupeessa.

Kaaoszinen visiitti Qstockissa rajoittui tänä vuonna perjantaihin, vaikka lauantainakin olisi ollut vielä kuultavaa ja nähtävää.

Musiikin raskaampaa päätä aloitti perjantaina Embraze, johon emme aivan ehtineet. Bändi on nähty kahdesti Qstockin lavalla, 2003 ja nyt heti perään 20 vuotta myöhemmin 2023. Bändi piti kymmenen vuoden keikkailutaukoa, joten ei ihme, että hetki on vierähtänyt Qstockin esiintymistenkin välillä. Uutta musiikkia bändiltä ei vielä ole putkahtanut, sillä viimeisin levy The Last Embrace on vuosimallia 2006.

Stam1na laittoi Samsung-lavan subbareiden sadesuojat lepattamaan tasan kolmelta. Laura Vähähyyppä juonsi bändin sisään ja huomautti, että Stam1nalta on tulossa syyskuussa uusi levy, joka kantaa nimeä X ja joka on nimensäkin mukaisesti bändin 10. pitkäsoitto.

Uudelta levyltä saimme nauttia ainakin kappaleen ”Vereen piirretty viiva”, joka on tulevan levyn ensimmäinen single. Kappale upposi yleisöön kuten muukin tuotanto ja on helppo lähteä veikkaamaan loistavaa uutta albumia!

Stam1nan jälkeen Samsung-lavalle oli tulossa valtavirran suosiota nauttiva KUUMAA, jonka saattoi aistia eturivin korvia pitelevistä nuorukaisista. Stam1nan kitaristi Pexi kysyikin: ”Oletteko meitä tulleet katsomaan?” ja muistutteli humoristisesti, että korvatulpat korvissa on toimivammat kuin sormet.

Bändi on käyttänyt joskus aiemminkin taustalaulajaa, ja niin oli tälläkin kertaa, jopa kaksin kappalein. Naisvokaalit toivatkin joidenkin kappaleiden kohdalle ripauksen lisää melodisuutta ja kerroksellisuutta.

Bändin Lemi-bussi ei paljoa tyhjäkäyntiä kerennyt vedellä, sillä miekkosten matka jatkui kohti seuraavan päivän Kuopiorockia.

Cyan Kicks, joka on monelle vähintäänkin UMK:sta tuttu bändi, esiintyi Sirkusteltan uumenissa. Bändiä ei ollut tullut nähtyä aiemmin livenä, mutta videoista päätellen energistä showta olisi tiedossa, kuten olikin.

Sirkusteltan lava näytti viimevuoden lavaan nähden tukkoiselta. Mysteeriksi jäi, oliko isot subbari-kaapit lavalla molemmin puolin bändin omat, vai lavan omaa laitteistoa. Cyan Kicks olisi voinut käyttää vähän enemmänkin lavatilaa, sen verran pyrähdyksiä ja pyrähtelyitä nähtiin vedossa.

Bändi käyttää hienosti valoja keikoillaan. Lavalla oli esimerkiksi valopylväitä, jotka tekivät oikeutta juuri Sirkusteltan hämyssä.

Perjantain koko päivää varjosti sade tai sateenuhka. Kuitenkaan Cyan Kicksin aikana ei vettä saatu taivaalta, joka olisi voinut tuoda myös ripauksen lisää festivaaliyleisöä teltan suojiin katsomaan hiukan yleisövajaata showta.

Marraskuussa bändi pääsee lämmittelemään Euroopan kiertueella Smash Into Piecesiä. Kiertue alkaa Saksasta ja päättyy Belgiaan joulukuussa.

Slow Fall esiintyi Oulu2026 lavalla, pääalueen ulkopuolella. Etukäteen bändiin tutustuessa oli nimi painettu mieleen ja ympyröity keikan tsekkaamisen suhteen. Kuitenkin pääalueelta edestakaisin kulkeminen ja turvatarkastuksen uudelleen läpikäynti ei kuulostanut järin hyvältä vaihtoehdolta paikan päällä muutoinkin tiiviissä aikataulussa. Oululainen yhtye on julkaissut ensimmäisen täyspitkän albumin 2020, joka kantaa nimeä BeneaththeEndlessRains ja keväällä 2023 bändiltä ilmestyi toinen albumi Obsidian Waves.

Täytyy toivoa, että bändin pääsee vielä livenäkin tsekkaamaan!

Hieman ennen kuutta, juuri ruokataukoa pidettäessä, alueelle tuli hiukan isompi sadekuuro tuulen ja ukkosen kera. Ainakin Samsung lavan KUUMAA joutui pitämään hetken tauon sateelta.

Taukojen pitäminen bändien välissä on aina taiteilua.

Siinä vaiheessa, kun Turmion Kätilöitä näkee useammin kuin naapuria, ruokatauon pitämiselle oli mukiinmenevä syy. Bändi on ollut viime aikoina joka kerta livenä nähtynä loistava. Kätilöt koetteli mitä todennäköisimmin Sirkusteltan kantokykyä, veikkaisin, että suurempikin lava olisi Kätilöille voinut sopia aivan hyvin. Jälkikäteen kuvamateriaalia katsoessa Sirkusteltta toden totta oli ammuttu täyteen.

Ghøstkid toi tuulahduksen Saksan metalliskeneä Qstockiin. Ghøstkid on laulaja Sebastian ”Sushi” Bieslerin perustama bändi. Sushi on tunnettu aiemmin Eskimo Callboystä, joka tunnetaan nykyisin nimellä Electric Callboy.

Vyöryvät kitarat ja menevät kompit esimerkiksi ”START A FIGHT” kappaleessa menivät väkisinkin jalan alle. Pienen alkulämmittelyn jälkeen yleisö oli myös hyvin mukana ja bändi sai houkuteltua katsojat mukaan kyykkyyihin ja hyppyihin.

Hyvin harvoin saattaa nähdä, että esiintyvän bändin joku jäsenistä lähtee instrumentteineen yleisön sekaan. ”Crøwn” kappaleen alussa Sushi kehoitti yleisöä tekemään pitin keskelle ympyrän. Hetken päästä, kun ympyrä oli saatu aikaan, bändin kitaristi Jan Marco ”Jappo” Heinz asteli kitaran kanssa ympyrään ja pitti alkoi pyörimään kitaristin ympärillä. Jappo itsekin hyppelehti kitaran kanssa sisempänä ympyrässä.

Ghøstkid tarjosi energisen ja loistavan shown! Vaikka Suomessa bändiä ei varmasti tänä vuonna enää nähdä, niin elokuun alussa bändi esiintyy muun muassa Wackenissa Saksassa. Jos olet sinne päin suuntaamassa, niin kannattaa bändi ehdottomasti tsekata!

Raskaamman Suomirockin kivijalkoihin kuuluva Apulanta keräsi luultavasti isoimman yleisön perjantai-iltana. Mitään varsinaisia yllätyksiä bändi ei tarjoillut, mutta hittejä hitin perään kylläkin, jotka upposivat yleisömereen aivan ensimmäisestä kappaleesta ”Viisaus ei asu meissä” asti.

Huumorimiehenä tunnettu laulaja kitaristi Toni Wirtanen leikitteli kitaralla illan pääesiintyjän Megadethin riffejä Symphony of Destructionista. Lisäksi Wirtanen muistutteli pilke silmäkulmassa, ettei Apulannan keikalla ole satanut kolmeentoista vuoteen: ”Mitä te syljeksitte tänne lavalle, sillä eihän tämä sadetta voi olla.”

Basisti Ville Mäkisen kontrabasso jaksaa aina, jos ei nyt ihmetyttää, niin kummastuttaa omalla mukavalla letkeällä soundillaan. Mikään uusi instrumentti kontrabasso ei suinkaan Apiksen lavalla ole, vaan on se ollut mukana jo vuosien ajan.

Erään festivaalikävijän juhlat loppuivat kesken kaiken järjestysmiesten puuttuessa häiriöön, josta Wirtanen jälleen nappasi aasinsillalla todeten: ”Hei juhlavieras joutuu lähtemään! Hei hei juhlavieras!” ja aloitti kappaleen ”Hei Hei Mitä kuuluu”.

Apulannan vahvuuksia keikoissa onkin isojen hittien lomassa pieni sanailu ja kujeilu. Kaikkia ei kuitenkaan aivan tuoda lautasella valmiiksi paloiteltuna. Apiksen keikka ei tunnu myöskään puuduttavalle missään vaiheessa, vaan homma soljuu mukavasti eteenpäin, biisien tempojen ja tyylien vaihdellessa.

Ville Valon keikka keräsi ehkäpä kaikista keikoista isoimman kamerameren lavan edessä. Ville -huutoja kaikui jo ennen keikan alkua ja yleisö taputti Valoa lavalle.

Keikka lähti liikkeelle kappaleella ”Echolocate Your Love” Villen astellessa leveä hymy kasvoilla yleisön eteen.

Hymyyn olikin aihetta, sillä eturivit pitivät huolen siitä, ettei jäänyt epäselväksi oliko keikkaa odotettu.

Setti liikkui puoliksi VV omassa tuotannossa ja toiset puolet HIM:n tuotannossa. ”Wings of a Butterfly” kappaleessa pystyi myös toteamaan, että Villen äänikin oli hyvässä kunnossa. Bändikin hoiteli tonttiaan erittäin mallikkaasti!

Vaikka miten haluaisi uskotella itselle ja katsoa asiaa läpi punaisten VV-lasien, täytyy kuitenkin sanoa, että jotain lakonista Villen lava-preesensissä on nykyisin. Villen loistavat kappaleet saisivat tukea, jos lavaa käyttäisi edes vähän enemmän hyväkseen. Toisaalta tyylilleen uskollinen ja hillitty esiintyminen on ehkäpä tullut jo tavaramerkiksi. Lavalla nähtiin kuitenkin herkkä ja karismaattinen VV, kuten aina!

Perjantain pääesiintyjä Megadeth aloitti keikkansa itse asiassa muutaman minuutin etuajassa. Lavalle oli roudattu kolme kappaletta isoja screenejä, joista yksi oli takana taustakankaan tilalla ja kaksi muuta rumpalin korokkeen kahden puolen. Pyroja tai pommeja ei lavalla liiemmin nähty, mutta ei niitä kyllä screenien takia osannut kaivatakaan.

”Hangar 18” avasi setin menevästi, jota seurasi Peace Sells But Who’s Buying? albumilta ”Wake Up Dead”.

Bändin, jolta löytyy tuotantoa aina 80-luvulta asti näihin päiviin, on vaikea varmasti valita tuntiin ja varttiin soitettavat kappaleet. Kaikki odottavat etenkin Symphony of Destruction, A tout le monde ja vaikkapa Peace Sells -kappaleita, jotka kaikki myös kuultiin. Itse olisin toivonut kuulevani edes jonkin kappaleen esimerkiksi loistavalta ”The System Has Failed” -albumilta. Veri vetää ehkä tuon albumin tiimoille, koska olen bändin viimeksi nähnyt livenä 2005 Sauna Open Airissa Tampereella. Bändi kiersikin tuolloin juuri kyseisen albumin tiimoilta ja se on jättänyt hienoja muistoja!

Settilista ei kovin kauaksi heittänyt, jos Youtubeen kirjoittaa bändin nimen ja listaa näyttökertojen mukaan videot. Luultavasti kaksi kolmasosaa soitetuimmista kappaleista löytyi settilistalta.

Megadethin maskotti Vic Rattlehead teki myös visiitin lavalle ”Peace Sells” kappaleen yhteydessä.

Bändin vanhemmat kappaleet tuntuivat hivenen freesatuilta. Lieneekö syynä loistava rumpali Dirk Verbeuren tai mielikuvituksen tuote. Vaikkapa ”Tornado of Souls” kappale kuulosti äkkinäisesti enempi tähän päivään tuodulta, eikä niinkään 90-luvulta, mikä on vain hyvä asia omasta mielestäni.

Yleisökatoa oli jonkin verran ehtinyt käymään, eikä Megadeth varmasti olekkaan ns. kaikkien pala kakkua. Lisäksi vajaaseen yleisöön vaikuttanee, että bändi esiintyi myös seuraavana päivänä Kuopio Rockissa, ja näin ollen sieltä suunnalta ei varmasti monikaan lähtenyt bändiä Ouluun katsastamaan.

Yhtä kaikki, loistava Megadeth-show, joka toi palan isoa maailmaa Pohjois-Suomeen. En olisi laittanut vastaan, vaikka soittoaika olisi ollut pidempikin ja näin ollen olisi saatu nauttia muutamista lisäbiiseistä.

Qstockin perjantai tarjosi hienon esiintyjäkaartin. Vaikka sadettakin välillä saatiin, pahimmilta monsuuni-ennustuksilta kuitenkin onneksi vältyttiin ja juhlavuosi sai hyvän alun.

Kuvat: Sini Sulkakoski Photography

Teksti: Tanu Jänkä