Kauan hiottua soitantaa, tarkkaan harkitut rumpukompit, nerokkaat rakenteet, näistä asioista koostuu Yhdysvaltalaisen Djent/Progressiivinen/Metal yhtyeen, Peripheryn 12 kappaletta sisältävä debyyttialbumi ”Periphery”, joka julkaistiin huhtikuussa 2010 Sumerian Recordsin kautta.

Periphery on 6 henkinen yhtye Marylandista, Yhdysvalloista. Koko levyllä on selvä yhtenäinen teema, jossakin kohdissa tämän huomaa valitettavasti liian hyvin. Saman tyyppiset kitarariffit valtaavat useita biisejäja kuuntelun mielekkyys laskee joka kerta kun samaa teemaa tulee. Kokonaisuutena antaisin levystä arvosanan 8 , kappaleiden vaihtumiset ovat onnistuneita ja sen takia nerokkaita ettei koko levy ollut yhtä ja samaa biisiä,niinkuin joillakin levyillä on tullut kuultua. Levy kyllä sisältää suoraan jatkuvia kappaleita ja vaihdoksia on juuri sopivan verran.

Debyyttialbumina kyllä loistava, mutta jos on kuunnellut kyseisen yhtyeen aiempaa tuotantoa niin levy on jonkinlainen pettymys saundimaailmaltaan. Kun sitä ensimmäistä kertaa kuuntelee niin saatta saada jokseenkin ”onton saundin” vaikutelman. Tämä oli minun ensireaktioni tähänuuteen albumiin. Saundit ovat silti todella hiotut,eikä niissä ole mitään valittamista sinänsä.

Levy vaatii syvempää tutustumista ja tarkempaa kuuntelua, jos siitä haluaa kaiken tehon irti. Jos äkkiseltään kuuntelee vaikka automatkalla kaveriporukan kanssa levyn kerran läpi, niin tuskin jää mitään sen erikoisempaa saalista käteen. Mutta kun vähän antaa aikaa ja kuuntelee muutaman kerran läpi huolella niin johan irtoaa! Upeita yksityiskohtia on löydettävissä niin kitarariffeissä, lauluissa, kuin rummuissakin.

Kappalekommentointi:

1. ”Insomnia”:

Hyvin valittu aloitus biisi. Alku on jokseenkin rauhallinen, mutta parinkymmenen sekunnin jälkeen alkaa tiukka mättö. Kappaleen kertosäe toimii erittäin loistavasti, laulut ovat suurimmaksi osaksi puhtaita tässä kappaleessa.

2. ”The Walk”:

Siirtyminen tähän jo vähän vanhempaan kappaleeseen on todella toimiva. Kappaleen alussa stereona tulevat kitarat ovat todella mahtavat ja kun kappale jatkuu samalla rytmillä heti samantien niin se tekee tämän biisin aloituksesta erinomaisen! Soolossa on itämaista teemaa, joka on tyypillistä sumerianrecordsin yhtyeille. Kappaleen kokonaisuus on loistava. Biisinä arvosana täysi 10.

3. ”Letter Experiment”:

Kappale sisältää jo edeltä mainitsemaani yhtä teemaa. Kertosäe puhtaine lauluineen on jokseenkin samaa tyyliä kuin muissakin kappaleissa. Kappaleen keskivaiheilla tuleva cleankitaralla alkava osuus on kappaleen parhaita kohtia. Tämäkin kappale loppuu ”jatkuvana”.

4. ”Jetpacks Was Yes!”:

Suoraan jatkuva kappale alkaa Spencerin puhtailla lauluilla ja kauniilla alulla. Tätäkin kappaletta hallitsee puhtaat laulut. Kappale sulattautuu teemaan, eikä siinä ole mitään sen enempää. Toimii jokseenkin ns. ”fillerinä”.

5. ”Light”:

Tämä vanhempaa tuotantoa oleva kappale on jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen todella mielekäs kuunneltava. Kertosäe toimii todella hyvin kaikelta osalta. Kappaleen arvosanaksi voisi antaa numeron 9. Kappaleen lopussa tuleva elektroninen kohta on jotenkin hämärä ja omituinen ja on mielestäni ainut miinus koko kappaleessa.

6. ”All New Materials”:

Tämäkin kappale jatkuu suoraan ja tässä vaiheessa alkaa tuntua että siirtymiä on liikaa ja ne on liika samanlaisia. Kappaleena todella tasapaksua Perihperyä. Tämäkin kappale loppuu elektronisesti. Ja jatkuu samantien seuraavaan kappaleeseen.

7. ”Buttersnips”:

Kappaleen alussa tulevat oktaavit sopetuvat todella hyvin ns. ”sumeriancoreen”. Kappaleen kertosäeon onnistunut. Vähän ennen kappaleen puoltaväliä tuleva kitaratap riffi muistuttaa Animals As Leadersia todella hyvällä tavalla ja tämä toimii hyvin. Tässäkin kappaleessa on valitettavaa kuulla samaan teemaan kuuluvaa seuraavaan kappaleeseeen jatkuvaa lopetusta.

8. ”Icarus Lives!”:

Peripheryn hittibiisi Icarus Lives on todella loistava kappale. Tästä kappaleesta ei puutu mitään eikäsiihen mitään kannata lisätäkkään. Kertosäkeessä toimii kaikki; puhtaat laulut, tiukat kitarariffit ja ttoimiva kompppi. Kappaleen soolo on erinomainen ja lopetus on todella hyvällä tavalla hämärä. Kappaleenlopussa tuleva bändin esittely ja kiitos puhe osoittaa että bändi ei ole jättänyt huumoriaan pois kappaleistaan.

9. ”Totla Mad”:

Kappaleessa on samaa teemaa kuin muissakin kappaleissa ja pistää kokonaisuutta vähän vielä paksummaksi. Kappaleen lopussa tulee taas elektronista muusiikkia joka sisältää pienoa. Kappale jatkuu jälleen kerran.

10. ”Ow My Feelings”:

Jatkuvaa teemaa. Mitään muuta erikoista sanottavaa tästä kappaleesta ei oikeen ole. Fillerinä toimii tämäkin kappale.Tässä kohtaa kuuntelun mielekkyys on laskenut jo jonkun verran.

11. ”Zyglrox”:

Kitaran alkutilu on todella mahtava, puhumattakaan kitara pincheistä ja squealeistä jotka tulevat lisäksi tähän tiluun.Blastbeatia on myös kuultavissa. Tältä albumilta vähän pois jäänyttä huutoa saadan takaisin tämän kappaleen myötä.Kappaleen lopetus toimii loistavasti sooloineen. Tässäkin kappaleessa on jatkuva loppu.

12. ”Racecar”:

Tämä kappale toimii hyvästit jättävänä kappaleena. Lopetuksena todella mainio. Kolmen minuutin jälkeen tuleva soolo on todella mahtava ja tunnelma on todella hyvä tässä kohtaa. Kappale on todella pitkä mutta siinä on paljon kuunneltavaa joka ei mahtuisi muuhun kuin 15 minuuttiin. Kappaleen lopetus on todella toimiva ja ansaitsee lopetuskappaleena täyden 10 ja papukaijamerkin!

Tätä albumia kannattaa kuunnella useampaan otteeseen. Silloin saa maksimitehot irti. Suosittelen albumia kenelle tahansa. Se sopii kaikenlaisille kuuntelijoille.

8/10

Kappalelista

1. Insomnia
2. The Walk
3. Letter Experiment
4. Jetpacks Was Yes!
5. Light
6. All New Materials
7. Buttersnips
8. Icarus Lives!
9. Totla Mad
10. Ow My Feelings
11. Zyglrox
12. Racecar

http://www.myspace.com/periphery

Kirjoittanut Viktori Pesonen