Red Eleven ei antanut pienen yleisön latistaa tunnelmaa

Joensuun Kerubissa oli perjantai-iltana tarjolla aimo annos rockia. Paikallinen The Growl toimi Red Elevenin lämppärinä; alun perin myös Gotham O.D:n oli tarkoitus esiintyä ennen pääbändiä, mutta se joutui perumaan keikkansa. Tästä huolimatta rokki raikasi iltakymmenestä puolenyön taitteeseen.

The Growl aloitti esiintymisensä lähes tyhjälle salille, koska paikalla oli reilut kymmenen katsojaa. Yhtye ei kuitenkaan antanut tämän masentaa vaan soitti settinsä mukisematta. Kyseinen trio soittaa perinteistä rockia, johon on sekoitettu myös progressiivisen rockin vivahteita. The Growlin musiikkia oli varsin groovaavaa ja sai jalan mukavasti vipattamaan. Yhtye esiintyi varsin hillitynoloisesti, mutta irrotteli keikan loppupuolta kohti enemmän. Näkyipä yhtyeen jäsenten kasvoilla hymyn pilkistyksiäkin, kun erään kappaleen kohdalla päästettiin ilmoille Ile Kalliolta lainattu kitarariffi. Tämä saikin yhtyeen musiikin kuulostamaan hetkittäisesti Hurriganesilta. The Growl soitti noin 40 minuutin vauhdikkaan setin ammattitaitoisesti eikä jättänyt lavaa kylmäksi Red Elevenille.

Illan pääesiintyjän aloittaessa yleisöä oli salissa vajaa parikymmentä ihmistä, joten yhtye joutui tekemään kunnolla töitä pitääkseen tunnelman yllä. Siinä yhtye onnistuikin, ja kiitos kuuluu bändille itselleen, joka yleisökadosta huolimatta päätti soittaa kuin viimeistä päivää. Red Elevenin saavuttua lavalle huomio kiinnittyi ensimmäisenä siihen, kuinka itsevarmasti yhtye esiintyi ja otti tilan niin sanotusti haltuunsa. Tästä seurasikin se, että yleisöä vaivautui tulemaan eturiviin.

Red Eleven julkaisi hiljattain kolmannen albuminsa ”Collect Your Scars”, ja luonnollisesti yhtye soitti kappaleita siltä, mutta myös vanhemmasta tuotannostaan. Yleisön vähyyden takia on hankala sanoa, upposiko vanhempi vai uusi musiikki paremmin. Tunnelma ei päässyt kunnolla räjähtämään, mikä on sääli, sillä yhtye tykitti kappaleitaan tiukkaan tahtiin. Tämä hard rockia soittava bändi tarjoili keikkansa aikana monipuolisesti musiikkia; osassa kappaleista oli raskaampi soundi ja örinää, kun taas toisissa kevyempää laulua ja melodisempi äänimaailma. Keikan puolivälissä soitettiin balladi, joita ylipäätään ei setissä monta ollut. Nyt tämä oli kuitenkin toimiva välietappi settilistassa, ennen kuin taas jatkettiin rockimmalla linjalla. Yhtyeen solistista on mainittava, että hänen äänialansa on yllättävän laaja-alainen. Solistin lauluääni muistutti myös joissain kappaleissa Faith No Moren Mike Pattonin ääntä, mikä oli hämmästyttävää.

Läsnäolijoiden vähäisestä määrästä johtuen yleisö ja yhtye juttelivat muutaman kerran varsin vapaasti. Tunnelma oli yhtyeen puolesta muutenkin rento: lavalla pidettiin hauskaa keskenään soittaessa ja muutama vitsikin murjaistiin. Red Eleven hoiti keikan kunnialla loppuun asti, moni muu yhtye olisi varmasti turhautunut yleisön vähyydestä. Toivottavasti bändi pääsee tulevaisuudessa esiintymään suuremmille ihmismäärälle, sillä yhtyeellä olisi kykyjä ottaa haltuun reilusti isompiakin ihmismassoja.

Toimittaja: Aleksi Parkkonen

Valokuvaaja: Iina Ryynänen

Red Eleven Facebookissa