Rienausta, saastaa ja eläimellistä kaaosta – Impaled Nazarenen ”Tol Cormpt Norz Norz Norz…” ottaa niskalenkin kolmenkymmenen vuodenkin jälkeen

Itselleni Impaled Nazarenen nimi hyppäsi ensimmäistä kertaa esille Giants Of Rockin yhteydessä vuonna 1992. Bändistä tietämättömänä soitin festivaalin infonumeroon, josta luvattiin bändin ”ihan heviä” kyllä olevan. Sateisella Ahvenistolla triona soitettu keikka ei ehkä tehnyt lähtemätöntä vaikutusta, mutta kyllähän se poikkeavia lavaelkeitä arvostavalle kytevän mielenkiinnon jätti. Metalliliitossa festarilta tehty haastattelu teki sekin vaikutuksen vahvoilla argumenteilla, kuten esimerkiksi ”rakkaus on kristittyjen keksimä illuusio ja se on kuollut emootio”. Itse olin eri mieltä, mutta arvostin kyllä väkevää julistusta.

Hieman ennen yhtyeen debyyttilevyn ilmestymistä olin kohdannut ensirakkauteni (terveisiä, jos luet) ja yhdessä tilasimme albumin vinyyliversion. Sitä kuuntelimme Etelä-Pohjanmaan metsissä (ei siis kirjaimellisesti) ja kuulimme hurjia huhuja yhtyeestä, jossa yhtyeen jäsenet olisivat harrastaneet hautausmaalla jalkapalloa pääkalloilla. Etelä-Pohjanmaa velloi saatananpalvonnan pelossa, kun Kauko Röyhkäkin ilmoitti olevansa satanisti. Siinä varjossa oli helppo näpäyttää ahdistavaa ja uskonnollista yhteiskuntaa. 

Yhtyeellä oli ongelmia alussa niin kiertueiden kuin levynkannenkin kanssa. Varsinkin Saksassa heidän levy-yhtiön Osmosen jakelijan SPV:n huumorintaju ei riittänyt aivan kaikkeen ja näin ollen levyn kansi ei ole se suunniteltu alkuperäinen. Täytyy sanoa, että itselleni se teki kuitenkin vahvan vaikutuksen, sillä vanha vuohipää toimii aina. Punaisella värillä oleva Taneli Jarvan tekemä logo on myös äärimmäisen hieno. Giants Of Rockin jälkeen antamassa haastattelussa laulaja Mika Luttinen arvioi, että he eivät ole löytäneet tarpeeksi rankkaa kundia basson varteen ja siksi keikka triona. Levylle kuitenkin sessiojäseninä vakituisten Mikan ja rumpaliveljen Kimmon lisäksi vaikuttivat entinen Belial – kitaristi Jarno Anttila ja bassossa aiemmin mainittu Taneli Jarva. Mikan mielestä kokoonpano oli ehdottomasti yhtyeen paras ja näin jo ennen levyn ilmestymistä yhtyeen sisäisessä hierarkiassa oli unohdettu sana sessiojäsen.

Levyn aloittava ”Apolokia” on lähinnä Mika Luttisen mörinää, jossa on kuultavissa normaaliuden ylittävät kaiut. Sen jälkeen tuleva ” I Al Purg Vonpo” aukaisee kaikki hulluuden portit ja sen jälkeen kaikki on yhtä sekopäisyyttä (kaikella hyvällä tavalla). Bändi sekoittaa grindcorea, punkkia, heviä, black metalia, ambient-aineksia, ihan mitä vain. Näin ollen bändin määritteleminen on loppujen lopuksi aika hankalaa ja parhaimmaksi määreeksi käy Impaled Nazarene. Yhtye itse käytti termiä Industrials Cyber Punk Sado Metal, jota he ilmoittivat soittavansa yksinoikeudella. Yhtye halusi irtisanoutua kaikesta ”black metal warrior” -meiningistä ja sukset olivat iloisesti ristissä varsinkin Norjan suuntaan. Uhkauksia sateli puolin ja toisin ja ”Tol Cormpt Norz Norz Norzin” kannessa vahvasti ilmoitetaankin, että ”kuolema Norjan kusipäille!!!”

Biisien yksittäinen läpikäyminen on mielestäni turhaa, sillä levy on kokonaisvaltainen kokemus eikä sitä oikein voi pilkkoa osiin. Levy on kaikista kahleista vapaa ja kaikessa anarkistisuudessaan kuvia kumartelematon. Se on eläimellistä kaaosta, joka sisältää epäpyhyyttä, saastaa, orgioita ja kaiken voittavaa hedonismia. Itselleni se oli avoiminta rienausta sitten Shitter Limitedin ja nuorena isoveljien moraalisten silmien alla kasvaneena olin siitä aivan haltioissani.

Levyn nimi on Eenokin kieltä ja tarkoittanee ”Meidät kaikki tullaan merkitsemään kuusi kuusi kuusi”, vaikka Mika ei tuota nimeä aikanaan Metalliliiton haastattelussa kertonutkaan. Verrattuna esimerkiksi norjalaisten kirskuviin soundeihin ”Tol Cormpt Norz Norz Norz…” kuulostaa erittäin hyvältä ja helpottaa jonkun verran lähestymistä ja kokonaisuuden jäsentämistä.

Albumi on edelleen itselleni yksi tärkeimmistä suomalaisista levyistä ja osoitus kuinka tietynlaisella rohkeudella, ennakkoluulottomuudella ja kahjoudella voi luoda silkkaa neroutta. Kaikkeen ei tietenkään suhtauduttua ehkä samalla vakavuudella kuin aikana, jolloin talvet olivat vielä talvia ja synkkyyttä haettiin muualtakin kuin tosielämästä. Tämä ei kuitenkaan vähennä millään tavalla levyn tehoa ja arvoa. Metal Hammerin thrash -spesiaali kirjoitti, että koittakaapa etsiä Oulu kartalta ja ymmärrätte, että miksi synkimmät jutut tulevat sieltä. Sen vuoksi kehotan avaamaan jonkun väkevän pullon ja antautumaan koko sielun ja ruumiin voimin Impaled Nazarenen ensimmäisen levyn vietäväksi!