Rock on rajaton riemu – Michael Monroe, Sami Yaffa ja Linde Lindström Tampereella 19.8.2021
Särkänniemen kainalossa Mustalahden satamassa sijaitseva Ravintola Kaisla on tänä kesänä hemmotellut musiikin ystäviä useilla laadukkailla konserteilla. Keikkoja voi seurata joko viihtyisältä terassilta tai tanssipaviljonki Reuharin katoksen alta Näsijärven upeissa maisemissa. Sateisenharmaana torstai-iltana Kaislaan oli kerääntynyt mukavasti väkeä imemään itseensä energiaa Michael Monroen, Sami Yaffan ja Linde Lindströmin mainiolta triolta.
Silmin nähden hyväntuulisen rento kolmikko säteili kilpaa ilosta kuulijoiden kanssa. Kaikista huokui suuri kiitollisuus siitä, että saamme vihdoin nauttia elävästä musiikista niin kuin siitä kuuluisikin nauttia: paikan päällä, yhdessä muiden musiikkia rakastavien kanssa. Toki koronan varjo synkentää yhä tunnelman vietäväksi täysillä heittäytymistä eli vielä on matkaa entisenlaiseen vapautuneeseen keikkameininkiin, mutta toivottavasti siihenkin päästään ennen pitkää.
Heti kun Yaffan rouheat bassokuviot jyrähtivät käyntiin, leveä virne nousi kasvoilleni, vaikka sitä ei kukaan maskin takaa nähnytkään. Tästä kokoonpanosta huokui alusta alkaen tuju annos potkua ja särmää. Monroe soitti akustista kitaraa, Lindström sähkökitaraa ja Yaffa sähköbassoa, ja tämä kombinaatio toimi erinomaisesti. Ilahduin kovasti soiton puhtaasta äänimaailmasta ja siitä, miten hyvin Monroen sielukkaasti rullaavasta laulusta sai selvää aina sanoja myöten.
Aiemmin Monroen ja Yaffan rinnalla kepitti Popedan Costello Hautamäki, mutta sittemmin hänen tilalleen vaihtui HIMistä ja Daniel Lioneyestä tuttu Linde Lindström. Vähäeleinen tyyliniekka taituroi komeita sooloja ja toi bändin saundiin syvyyttä.
Puolitoistatuntisen kimaran aikana kuultiin kattava otos Monroen soolomateriaalia, Hanoi Rocksin ikivihreitä, Demolition 23.:n sykähdyttävän hyviä biisejä ja kaikenkirjavia lainakappaleita Iggy Popista Sylvain Sylvainiin. Illan yllättävin, hauskin ja raikkain veto kajahti Monroen mittapuulla harvinaisesti suomen kielellä. Monroe sanoi, että kappale oli ajankohtainen julkaisuvuonnaan 1976 ja se on ajankohtainen aina vain. Irwin Goodmanin kantaa ottavan pisteliäs ”Haistakaa paska koko valtiovalta” sattuu olemaan lapsuuteni lempikappaleita, joten sen kuuleminen pitkästä aikaa herätti minussa erityistä hilpeyttä ja nostalgiaa. Bändi tulkitsi biisin juuri oikealla asenteella, ja lopussa kuultu viimeinen ponteva haistatteluhuudahdus singahti Monroelta yhtä halveksivan aidosti kuin Irwiniltä konsanaan.
Toinen toistaan parempien rock-rykäisyjen välissä lisähupia huuleen nostattivat Monroen ja Yaffan hulvattoman itseironiset välispiikit ja veljellinen naljailu. Saipa eräs syntymäpäiväsankarikin taatusti mieluisan yllätyksen spontaanin onnittelulaulun muodossa.
Aika kului tämän viihdyttävän rokkiretkueen parissa yhdessä hujauksessa. Kovaäänisesti mukana elänyt yleisö ei olisi millään halunnut ilonpidon loppuvan, mutta kaiken hauskankin on loputtava aikanaan. Eipä ollut Monroellakaan kova kiire pois lavalta, sillä hän jäi vielä taustanauhalta jäähyväisiksi soineen Monty Python -rallatuksen ”Always Look on the Bright Side of Lifen” ajaksi huulisynkkaamaan ja kuvittamaan kappaletta elehdinnällään. Pyöräillessäni kotiin kaatosateessa hymy naamalle liimautuneena mielialani oli yhtäkkiä kummasti keventynyt. Monroe, Yaffa ja Lindström tarjosivat juuri sellaisen piristysruiskeen, jonka tarpeessa olin kipeästi ollut. Lisää tällaista herkkua pian, kiitos!
Kappalelista:
- Under the Northern Lights
- Gone Baby Gone
- Hammersmith Palais
- You Crucified Me
- Deadtime Stories
- Last Train to Tokyo
- Haistakaa paska koko valtiovalta
- Let’s Live for Today
- Can’t Go Home Again
- Medicine Man
- I Will Stay
- Ballad of the Lower East Side
- Don’t You Ever Leave Me
- Motorvatin’
- Up Around the Bend
- Brick by Brick
- Taxi Driver
- Do Anything You Wanna Do
Teksti: Eija Virtanen
Kuvat: Vesa Holmala / Pultsiphoto