Rockia Motörheadin raunioilta: haastattelussa tänään uuden albuminsa julkaiseva Phil Campbell & The Bastard Sons
Rockin legendan Motörheadin lopetettua uransa ikonisen keulakuvansa Lemmy Kilmisterin menehtymiseen perusti kitaristi Phil Campbell yhdessä lapsiensa sekä laulaja Neil Starrin kanssa uuden yhtyeen nimeltä Phil Campbell & The Bastard Sons. Bändi sai heti kättelyssä varsin mukavan vastaanoton ja yhtye vierailikin heti ensimmäisen EP:nsä tiimoilta Suomessa soittaen maassamme yhden festivaalikeikan sekä klubikiertueen. Tavoitimme debyyttialbumin julkaisun kynnykseltä yhtyeen laulajan Neil Starrin sekä kitaristin Todd Campbellin ja keskustelimme hieman debyyttialbumista sekä yhtyeen uran alkutaipaleesta. Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tästä:
Terve Neil sekä Todd. Kysellään teiltä hieman vuoden alkajaisiksi muistoja edellisestä vuodesta. Kuinkas vuosi 2017 sujui kaiken kaikkiaan Phil Campbell & The Bastard Sonsilla?
Neil: Se ylitti kaikki odotuksemme. Soitimme Guns n’ Rosesin kanssa, meillä oli pääesiintyjäkeikkoja ja soitimme festivaaleilla. Kaikki tämä yhden EP:n jälkeen, jolla on viisi kappaletta. Emme voisi olla iloisempia lopputuloksesta.
Oliko teillä kappaleita valmiina EP:tä äänittäessänne tulevalle debyyttialbumille, vai pitikö teidän tehdä kaikki alusta alkaen?
Neil: Ensimmäiset viisi kappaletta jotka teimme EP:lle olivat ensimmäiset kappaleemme bändinä. Meillä ei ollut yhtään ylimääräistä kappaletta, jota emme olisi laittaneet EP:lle. Kaikki kappaleet albumilla ovat siis tuoreita emmekä edes harkinneet käyttävämme albumilla yhtäkään EP:n kappaletta. Halusimme täysin tuoreen albumin tuoreella materiaalilla, emmekä halunneet uuta bändiä aloittaessa olla liian laiskoja ja kierrättää samoja kappaleita. Meillä on myös paljon ideoita kappaleiden suhteen.
Mainos päättyy
EP:nne otettiin hyvin vastaan kaikialla ja sen seurauksena saitte paljon hyviä mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi klubikiertue Suomessa, mikä on tunnetummallekin bändille harvinaista. Olitteko tyytyväisiä mahdollisuuksiin, joita saitte EP:nne johdosta?
Neil: Kyllä, todellakin, bändillä ei ollut vielä edes nimeä, kun kirjoitimme biisit EP:lle.
Debyyttialbuminne ”The Age of Absurdity” julkaistaan tammikuussa. Haluaisin kysyä vähän, kuinka albumin kirjoitus sujui neljältä Campbellilta ja yhdeltä Neil Starrsilta?
Mainos päättyy
Todd: Me kaikki esitimme ideoita. Minulla oli ehkä muutama demo jotka esitin muille, suurin osa tehtiin kuitenkin treeneissä vaihdellen ideoita keskenämme. Neil teki suurimmaksi osan melodioista ja lyriikoista. Ehkä se auttaa biisien teossa, kun suurin osa jäsenistä on sukua toisilleen. Kaikki toisiaan osallistuivat biisien tekemiseen, jopa rumpalimme. Näin kaikki paineet eivät kohdistuneet Philiin, kun biisin kirjoitusvastuu ei ollut yksin hänen.
Tulen perheestä, jossa minulla on kolme pikkuveljeä ja jos tekisin albumin heidän kanssaan, voisin kuvitella riitelevämme aika paljon. Kiistelittekö te albumia tehdessänne?
Neil: Emme riitele paljon, mutta luulen, että perheenjäsenelle on paljon helpompi sanoa mitä tarkoittaa. Olen ollut bändeissä, joissa jäsenet ovat ystäviä ja tuttuja keskenään. Niissä jos esimerkiksi jokin osa kappaleessa ei toimi, sitä ei välttämättä osaa suoraan sanoa toiselle, jolloin asia jää kesken. Kun jäsenet ovat perheenjäseniä ja on samanlainen tilanne, niin asiasta voidaan puhua suoraan, eikä kenenkään ego tule tielle ja voidaan jatkaa suoraan seuraavaan asiaan. Minusta soittaminen perheenjäsenten kanssa toimii hyvin.
Albuminne nimi ”The Age of Absurdity” kuvaa hyvin aikaa jota elämme. Oliko se nimen tarkoitus vai mistä nimi tulee?
Mainos päättyy
Neil: Elämme hullussa maailmassa. Levy ei kuitenkaan ole konseptialbumi. Lyriikoilla on monia eri vaikutteita, mutta jotkin niistä ovat saaneet vaikutteensa maailman nykytilanteesta ja pelosta mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämme myös aikaa jolloin voimme perustaa verkkoyrityksen ja työskennellä kotoa, joka on melko absurdia, mutta siistiä, koska nyt asiat voi tehdä niinkin. Kaikki asiat eivät ole siis nykyään huonosti. Voit ostaa vaikka lottokupongin ja voittaa 160 biljoonaa euroa. Nykyään tapahtuu siis hulluja asioita, jotka saattavat olla hyviäkin. Meistä albumin nimi kuvasti hyvin tilannetta jossa olemme. Kun kuulin nimen ensimmäistä kertaa, niin ajattelin heti, että se on loistava. Kun katsoin sitten joitain kirjoittamiani lyriikoita, huomasin, että ne sopivat hyvin yhteen nimen kanssa, vaikkei niitä tehdessä ollut vielä tiedossa albumin nimeä. Nimi sopi myös hyvin albumin kansitaiteen kanssa. Levyn fyysisessä versiossa on booklet, jossa jokaiselle kappaleelle on oma kuva, jokaisella kappaleella on vähän kuin oma ”hahmonsa.” Olen hyvin innoissani levyn kansitaiteesta, enkä malta odottaa miltä se näyttää levyn fyysisessä versiossa.
Mainitsit kansitaiteen, puolen musiikista, joka on pikkuhiljaa menettämässä arvonsa digitaalisuuden ja netistä lataamisen myötä. Kuinka tärkeäksi koette kansitaiteet ja bookletit bändeille?
Neil: Ainakin vinyylien myynti on lisääntynyt viime vuosien aikana. Iso-Britannian ensimmäinen yritys, joka on painanut vinyylilevyja avattiin juuri vähän aikaa sitten uudelleen. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Iso-Britanniassa painetaan vinyylilevyjä, joka kertoo siitä, että niiden kysyntä on lisääntynyt. En tiedä onko se tämän sukupolven juttu, aika näyttää, mutta ehkä meidän pitäisi opettaa lapsillemme taiteen tärkeydestä. Ainakaan minulle musiikki ei ole vain musiikkia, vaan siinä on kyse myös taiteesta. Aika näyttää jatkuuko vinyylin suosion kasvu. Minun vanhempani ostivat levyjä kun olin pieni, joten ehkä sen takia minäkin ostan levyjä. Ehkä jos nykyään vanhemmat ostavat levyjä, myös heidän lapsensa oppivat ostamaan niitä. Ei musiikin digitalisoituminen kuitenkaan pelkästään paha asia ole. Bändit voidaan löytää nykyään niin paljon helpommin kuin vaikka 25 vuotta sitten, tai jopa 15 vuotta sitten.
Aikana ennen internettiä teidänkin olisi varmaan ollut aika vaikea saada tieto leviämään, että Philillä on uusi bändi teidän kanssanne.
Neil: Streamaus-palvelujen ympärillä pyörii todella paljon negatiivisia asenteita ja jokaisella asiallahan on hyvät ja huonot puolensa, mutta sitä ei voi kiistää etteikö bändejä olisi nyt paljon helpompi löytää näiden palvelujen kautta. Kuuntelet vaikka jotain satunnaista soittolistaa ja jotain bändiä, jonka jälkeen palvelu ehdottaa jotain toista bändiä. Joskus sieltä tulee täyttä paskaa ja joskus jotain hyvää. Näin ihmiset löytävät uusia bändejä, jonka jälkeen he voivat tutustua bändiin paremmin ja päättävät haluavatlo mennä katsomaan sitä livenä. Sehän ei voi olla huono asia. Jotkut ihmiset rakastavat musiikkia enemmän kuin toiset ja se siinä niin hienoa onkin. Meille musiikki on suuri osa elämäämme ja sen pienet yksityiskohdatkin ovat meille tärkeitä. Joillekin ihmisille musiikki on kuitenkin paljon pienempi asia ja he haluavat vain kuunnella musiikkia, eikä heitä kiinnosta esim. levyjen kansitaiteet niin paljoa. Jokaisella on oma tyylinsä. Musiikin digitalisoituminen taitaa olla ikuinen kiistan aihe, mutta minusta se ei ole välttämättä täysin huono asia. Me jatkamme musiikin tekemistä josta pidämme ja julkaisemme musiikkimme levyllä ja toivottavasti löytyy ihmisiä jotka ostavat sen. Ihmiset tuovat paljon vinyyleitä keikoillemme ja pyytävät niihin nimikirjoituksia. Erityisesti meidän genressämme ihmiset yhä haluavat ostaa musiikkinsa fyysisessä muodossa ja arvostavat sitä.
Julkaisitte juuri videon Hawkwind-coveristanne ”Silver Machine”, kuinka päädyitte valitsemaan kyseisen kappaleen levyllenne ja kuinka päädyitte tekemään videon juuri kyseisestä kappaleesta?
Neil: Olemme soittaneet sitä keikoillamme jo jonkin aikaa ja olemme pitäneet siitä. Se on vähän kuin lahja faneille. Videon tekoon ei liittynyt mitään sen syvällisempää. Videon teko tuntui siistiltä ja juuri oikealta silloin kun se tehtiin.
Neil, ketkä laulajat ovat vaikuttaneet sinuun silloin kun aloit laulaa ja ketkä ovat suosikkejasi Lemmyn lisäksi?
Neil: Halusin ryhtyä muusikoksi kun näin Nirvanan ensimmäistä kertaa televiviossa. Silloin kuulin kyseistä musiikkityyliä ensimmäistä kertaa, halusin ryhtyä muusikoksi ja ostin kitaran ja opettelin soittamaan sitä. Nirvana on varmaankin syy miksi olen muusikko. Suosikkiyhtyeeni on Pearl Jam, joten suosikkilaulajani on varmaankin Eddie Vedder, Mutta rakastan myös Chris Cornellia, Stevie Wonderia ja Princea. Lemmyn laulujen laulaminen ei ole helppoa, mutta laulan ne omalla tavallani, joka tuntuu minusta hyvältä. Se on oikeastaan ainoa tapa laulaa Motörheadin lauluja, koska eihän kukaan voi kuulostaa Lemmyltä. Näyttäisi vain tyhmältä, jos joku yrittäisi matkia Lemmyn tyyliä. Motörhead oli oma juttunsa ja sen pitäisi antaa olla sellainen. On kuitenkin erittäin hauskaa soittaa kappaleita kuten ”Silvermachine”, yleisö rakastaa niitä. Kun kuvasimme videota kappaleeseen, yleisö pomppi ja lauloi mukana. Se on mukava kappale kuunnella ja soittaa. Se on yksi Phillin suosikkeja ja Hawkwind oli yksi ensimmäisiä bändejä, joita hän on nähnyt livenä. Meidän ja levy-yhtiön mielestä kappale oli hyvä julkaista. Se ei tule kuitenkaan olemaan levyllä muuta kuin ensimmäisessä cd-painoksessa. Se oli kuitenkin todella mukava nauhoittaa.
Todd, olet bändin kitaristi, mikä sai sinut tarttumaan kitaraasi eli ketkä ovat esikuviasi?
Todd: Joe Satriani on ainakin yksi, hän näytti mitä kaikkea kitaralla voi tehdä. Muita oli Steve Vai ja Eddie Van Halen. Frank Zappa on myös yksi suosikkikitaristejani.
Lopuksi, ilmestyikö vuonna 2017 levyjä joita kuuntelitte todella paljon?
Todd: Minä olen kuunnellut Night Flight Orchestraa. Se on minusta todella siisti bändi ja se kuulostaa kuin se olisi 80-lukulainen bändi, mutta sehän on uusi bändi. Hekin ovat Nuclear Blastilla.
Neil: Edellinen albumi, jonka ostin, oli uusin ”Prophets of Rage” – albumi ja pidin siitä paljon. En ole tainnut ostaa paljon levyjä tänä vuonna. Olemme olleet kiireisiä. Kun olen kiertueella en kuuntele niin paljon musiikkia, kuin mitä muuten kuuntelisin. Se on varmaankin osa rentoutumista, kun haluat jotain muuta ajateltavaa.
Todd: Minusta musiikki on rentouttavaa, en osaa aivan selittää miksi teen näin. Yksi syy voi olla etten yleensä kuuntele musiikkia kuulokkeilla ja kiertuebussissa musiikin kuuntelu ei oikein onnistu ilman kuulokkeita. Itse kuuntelen musiikkia mielummin kovaalla äänenvoimakkuudella kaiuttimista. Kun opettelin soittamaan kitaraakin niin minulla oli tapana laittaa musiikki täysille ja soittaa sen mukana.
Kiitoksia kummallekin ajastanne. Onko teillä vielä jotain sanottavaa suomalaisille faneillenne?
Kiitokset teille ja hyvää uutta vuotta! Meillä oli viimeksi Suomessa todella mukavaa viidellä keikallamme. Haluamme todella tulla takaisin soittamaan sinne. Toivomme, että kuuntelette uuden levymme ja jos pidätte siitä niin suosittelette sitä ystävillenne ja levitätte sanaa meistä, jotta voimme jatkaa musiikin tekemistä ja soittamista.
https://www.facebook.com/PhilCampbellATBS/
