Silkkaa raivon ja kuolonmetallin juhlaa – Arviossa legendaarisen Possessedin tuorein julkaisu ”Revelations of Oblivion”

Amerikkalainen Possessed on yhtye, joka on kaikille vanhan koulukunnan metallin kuuntelijoille pyhä, tai tässä tapauksessa epäpyhä, nimi. Vuonna 1983 perustettu kokoonpano on ehdottomasti yksi tärkeimpiä pioneereja, joka on luonnut uudenlaisen suuntauksen metallimusiikin maailmaan. Tuo suuntaus on juuri death metal. Kun yhtyeen debyytti, kuolematon klassikko ”Seven Churches” (1985) saapui kansan haltuun, käännettiin historian kirjassa uusi sivu.

”Seven Churches” -levyn jälkeen Possessed puski ulos mainion ”Beyond the Gatesin” (1986) ja siihen kylkeen pienjulkaisu ”The Eyes of Horrorin” (1987).  Kaikki hyvä Possessedin kohdalla päättyi ikävästi basistilaulaja Jeff Becerran onnettomuuteen, minkä jälkeen kokoonpano ei ole enää ollut entisellään.  Yhtyeen alkuperäiskitaristi Mike Torrao koitti vielä 1990-luvun alkupuolella pistää Possessedin uudelleen kasaan, mutta sillä suunnitelmalla ei pitkälle pötkitty. Possessed vaipui hiljaiseloon.

Bändi syntyi uudestaan vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt aktiivisena. Jeff Becerran vahvan asenteen ja elämänhalun ansiosta ukko pyörittää bändiä uusien soittajien kanssa. Kiertueita on tehty, ja Suomessakin on ehditty vierailla kerran vuonna 2008 Oulussa järjestetyssä Jalometallissa. Siitä huolimatta minkään sortin uudempaa tuotantoa ei ole ollut luvassa pitkiin aikoihin. Vasta vuoden 2019 napsahtaessa mittariin tulee pitkä odotus päätökseen. Tämän vuoden yksi odotetuin albumi lienee helposti Possessedin kolmas kokopitkä ”Revelations of Oblivion”.

Lähes tunnin mittainen paketti on silkkaa vihan painamaa myrskyä. Uudet teokset liikkuvat vahvasti vanhan koulukunnan tyylin suunnassa, mitä nyt äänenlaatu on sitä laadukkaampaa nykytasoa. Jeff Becerran lauluosuudet muistuttavat vahvasti ”Seven Churches” -julkaisun aikaista laatua, mikä on todella mainiota. Ihan kuin mies olisi syntynyt uudemman kerran uudestaan. Yli kolmenkymmenen vuoden takainen raivo ei ole hiipunut tippaakaan.

Myrskyisät ja suoraviivaiset sävelpuolet ovat ja saattavat tuntua ensimmäisellä kuuntelukerralla hieman sekavilta, mutta useamman kuuntelukerran jälkeen teoksista saa paremmin irti, ja niitä ymmärtää paremmin. Ja totta kai albumilta löytyvät ne parhaimmat ja timanttisimmat palat kuten ennakkoon julkaistut ”Shadowcult”, ”Damned” ”Omen” jaRitual”. Niistä puhkeaa koukuttavia ja pirun hienoja thrashin ja deathin sekoittamia sovituksia ja turpasaunomista.

”Revelations of Oblivion” -julkaisusta riittää erittäin paljon hyvää sanottavaa. Siitä huolimatta sillä ei päästä kuitenkaan kuolemattoman ja mestarillisen ”Seven Churches” -kiekon tasolle. Tärkeintä lienee kuitenkin, että lopputulos ja kokonaisuus toimivat. Pientä nipotusta tulee rumpujen ja etenkin tomien ”triggerimäisistä” miksauksista, mutta tämän tyyliset moitteet ovat loppujen lopuksi pelkkiä makuasioita.

”Revelations of Oblivion” on kaiken pitkän odotuksen arvoinen julkaisu. Voin lämpimällä mustalla sydämelläni nostaa ”Revelations of Oblivion” helposti tämän vuoden onnistuneeksi julkaisuksi.

9/10

Kappalelista:

1. Chant of Oblivion
2. No More Room in Hell
3. Dominion
4. Damned
5. Demon
6. Abandoned
7. Shadowcult
8. Omen
9. Ritual
10. The Word
11. Graven
12. Temple of Samael

Possessed Facebook

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Kommentoi julkaisua