Stam1na – Nocebo
On turhaa yrittää keksiä mitään nokkelaa esittelyä tähän, Stam1nan tietää melkein kaikki ja nyt pukkaa uutta levyä. (No Seppo!) Kuinka hyvin Stam1na ottaa haltuunsa lumelääkkeen ja keinotekoisen rock-todellisuuden pahan puoliskon? Se selviää pian.
”Viimeisen Atlantiksen” myyntimenestyksen jälkeen, olisi Stam1nalle ollut liian helppoa tehdä yksinkertainen Suomirock-albumi. ”Nocebo” on yksi yhtyeen tuotannon vaikeimmin aukeavista levyistä, ja se vaatii rutkasti kuunteluja taakseen. Albumilla kuullaan Stam1naa joka venyttää genrerajoja enemmän kuin aikaisemmin; raskaat kohdat ovat välillä hyvinkin raskaita ja välillä kun fiilistellään, niin fiilistellään kunnolla – ”Puolikas Ihminen” -veisun aikana käväistään jopa countryn puolella. Niin kuin pakettiin sopii, myös sanoitukset ovat enemmän maalailevimpia ja välillä käytetään hyvin avoimia kielikuvia. Kappaleessa ”Ei Encorea” lauletaan pioneerikanasta – now how cool is that?
Alkuun paljon mediahässäkkää aikaansaanut tuottajavalinta Joe Barresi on saanut yhdistettyä parhaat osat niistä vanhojen albumien soundeista uusiin tuotantovalintoihin, jonka saa Stam1nan kuulostamaan tiukimmalta kenties koskaan. Silti heti levyn pyörähtäessä käyntiin, ei ole epäselvää mikä yhtye albumilla musisoi.
”Pirunpaska” on kieltämättä mielenkiintoinen valinta aloitusviisuksi, sillä kaikessa hassuttelussaan kuuntelija jää suu auki, ja tyhmä hymy päällä odottamaan lisää. Vasta kakkosbiisin ”Valtiaan Uudet Vaateet” jälkeen levy aukeaa kuuntelijalleen kunnolla. Jos levyn alkuvaiheet vedetään tiukasti läpi vauhdista ja vaarallisista tilanteista tinkimättä, levyn loppupäässä lisää mielenkiintoa tuovat Toolin hengessä toteutetut progeilukohdat. Tosin ainakin ”Nomad”-kappaleessa edellä mainittu alkaa jo lievästi tylsistyttää. Levyn huippukohdiksi valikoituivat kappaleet ”Tavastia Palamaan!” ja ”Aivohalvaus”. Erityisesti jälkimmäiseksi mainitun kaoottiset riffittelyt ovat vertaansa vailla.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Koskettimien käytön lisääntyminen näkyy yleiskuvassa hyvänä ja pahana. Hyvin taustalle sopivat koskettimet toimivat kyllä Stam1nalla loistavasti, mutta välillä ainakin kertseissä liikutaan vähän liian sateenkaarimaisissa soundeissa. Hämmentäviä ovat välillä myös rumpali Teppo ”Kake” Velinin komppivalinnat, mutta ehkä se juuri tekee tästä albumista mielenkiintoisen.
On helppo sanoa, että vaikka putosit Stam1nan kyydistä ”Raja” ja ”Viimeinen Atlantis” -albumeilla, ota uutukainen kuunteluusi. Kokonaisuudessaan reilujen kuuntelukertojen jälkeen, ”Nocebo” osoittautuu yhdeksi parhaimmista yhtyeen tuotoksista. Vähän rohkeammat valinnat sävellystyön aikana osoittautuvat toimiviksi, ja tuo ehkä parhaiten esiin tuon bändille ominaisen hölmön huumorin. ”Nocebo” on raskaampi, teknisempi, kauniimpi, rujompi ja tunnelmallisempi kuin edeltäjänsä.
9/10
Kappalelista:
1. Pirunpaska
2. Valtiaan Uudet Vaateet
3. Tavastia Palamaan!
4. Puolikas Ihminen
5. Aivohalvaus
6. Rabies
7. Lepositeet
8. Nomad
9. Ei Encorea
10. Arveton On Arvoton
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Kirjoittanut: Sami Haapoja
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
5 comments on “Stam1na – Nocebo”
Comments are closed.
Seppo
Mielenkiintoista että Suomen suosituimman bändin levyjä ei voi koskaan kritisoida negatiiviseltä kantilta kunnolla, siinä pelossa että koko kansa tuomitsee arvostelijan. Sanoisin että max tälle tuotokselle on 7/10, vaikka siellä onkin Joe Barres tuottajana ja bändinä Stam1na, niin arviointi koskee levyä, ei tuottajaa eikä bändiä.
Arto Mäenpää
No itse en oo koskaan pitäny Stam1naa / Mokomaa juurikaan minään mutta kaikillahan meillä on omat mielipiteet asioista. :) Tässä on vain yks näkemys kyseisestä levystä ja monilla muilla (kuten myös itselläni) on oma mielipide levystä. :)
Sami Haapoja
Mielenkiintoista on myös se, että jokaiseen Stam1na-arvosteluun joku tulee itkemään listasijoituksista, tai siitä että se eka levy oli paras. Itse annoin hyvän arvosanan lähinnä sen takia että pidin kyseisesta julkaisusta. Paljon.
Riku Mäkinen
Niin, onhan siinä aina oma jännityksensä, mutta itse ainakin pyrin olemaan ajattelematta yhtyeen suosiota arvostelua tehdessä (lue esim. C.O.B. viime vuodelta). Enkä oikein usko, että siitä on tässäkään kyse, vaikka komppaankin yllä olevaa päätoimittajaa siinä, että ei oikein nappaa ko. orkesteri.
Janne Partanen
Itse olen Haapojan kanssa samoilla linjoilla, Viimeinen Atlantis ei koskaan oikein napannut, mutta tämä sitäkin paremmin. Eka levy on kyllä bändin paras, mutta toimii tämä uusikin varsin hyvin..”Tavastia Palamaan!” on kuin uusi ”Paha Arkkitehti” Me like!