Stormwarningin debyyttialbumi saa jalan vipattamaan ja herättää huomiota solistinsa puolesta
Nyt Whitesnaken ja Bon Jovin kuuntelijat huomio. Etelä-Amerikan mantereelta ponnistava Stormwarning julkaisi viime kuussa debyyttialbuminsa, jolla yhtye teki näyttävää jälkeä. Rennosti polkevien ja melodisten sävellysten lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti yhtyeen vokalisti Santiago Ramondaan, joka käsittelee ääntänsä vakuuttavasti ja varmaotteisesti.
Stormwarning on trio, jonka perustana voi oikeutetusti pitää Marcelo Gelbeckeä, joka on soittanut albumin kitara-, bassokitara- ja kosketinsoitinosuudet. Sen lisäksi Gelbecke vastaa pitkälti pitkäsoiton sävellyksistä ja sanoituksista sekä äänitysprosessista. Albumin tuottamiseenkin muusikko on osallistunut yhtyeen ulkopuolisen tuottaja Sergio Mazulin kanssa. Kaikkea Gelbecke ei tosin hoida, vaan rumpupallilta löytyy Felipe Souzza ja lauluosuuksista vastaa edellä mainittu Ramonda.
Stormwarningin debyyttialbumia kuunnellessa huomiota herättää erityisesti karismaattinen ja taidokkaasti ääntään käyttävä solisti, jonka äänenkäytössä on välillä havaittavissa samanlaisia otteita kuin David Coverdalella. Yhtäläisyys ei yllätä, sillä Ramondan YouTube-kanavalle tekemien cover-kappaleiden perusteella vokalisti ihannoi Coverdalen, Stingin ja Joe Lynn Turnerin kaltaisia ikonisia rock-laulajia. Eikä Ramonda taitojensa perusteella jää juurikaan esikuviensa varjoonsa. Solistin venyy hyvin korkeampiin kiljaisuihin sekä nopeatempoiseen tulkintaan.
Mainos päättyy
Yhtyeen nimeä kantava esikoisalbumi sisältää yksitoista kappaletta, joissa reippaammat ja verkkaisemmat yksilöt vuorottelevat toisiaan. Radikaaleja eroja kappaleiden välillä ei ole, vaan ne rakentuvat joko iloisen polkevuuden tai melankolisen verkkaisuuden ympärille. Sanoituksissa ei sukelleta erityisen syvälle, vaan lyriikat ovat enemmänkin musiikin tukena. Näin ollen ne eivät kaappaa liiaksi huomiota Ramondan äänestä. Taidokkuutensa takia solistin ääni on kappaleiden keskiössä, ja on siten pääinstrumentti, joka saa tuekseen rouheat riffit, leppoisan rumputyöskentelyn ja kosketinsoittimien pirteyden.
Kokonaisuudessaan Stormwarningin vajaa tunnin kestoinen debyyttialbumi on hyvä. Kappaleet onnistuvat kannattelemaan mielenkiinnon alusta loppuun, vaikka pitkäsoitto ei sisälläkään suurempia yllätyksiä. Albumin selkeimmiksi huippuhetkiksi kohoavat surumielinen ”Satellite Falling” ja adrenaliinia pursuava ”Neon Skies”, joissa kaikki on loksahtanut kohdilleen. Myös hevi-vivahteinen ”Last Trip To Eden” erottuu edukseen pitkäsoiton loppupuolella. Kaikkinensa Stormwarningin debyyttialbumi on tasaisen hyvä ja pitkäsoiton kappaleet saavat jalan vaivatta vipattamaan.
Kappalelista:
Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/stormwarningmusic
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen