Totuuden etsintää kaaoksen keskellä – Arviossa Heaven Shall Burnin ”Of Truth and Sacrifice”

Saksan Saalfeldista kotoisin oleva death/metalcore-orkesteri Heaven Shall Burn julkaisi kolmen ja puolen vuoden jälkeen odotetun yhdeksännen pitkäsoittonsa ”Of Truth and Sacrifice”. Kyseessä on nimensä mukaisesti pitkäsoitto, sillä edellä mainittu on tupla-albumi ja sisältää huikeat 19 kappaletta ja kestää yli 90 minuuttia. ”Of Truth and Sacrifice” julkaistiin Century Median kautta 20. maaliskuuta 2020.

Yli 20 vuotta kestäneellä urallaan on luonut itselleen sävellystyössä hyvin toimivan reseptin, ja miksipäs sitä hyväksi havaittua kaavaa suuremmin muuttamaan tälläkään kertaa. Lopputulos on positiivisesti yllättävä, ja joukossa on useampia huippuhetkiä ilman suurempia mahalaskuja. Vaikkei kokonaisuudessa varsinaista hittimateriaalia olekaan, ei albumi muutaman edeltäjänsä tavoin jää turhan tasaiseksi tuotokseksi. Tämä jo yksinään kertoo, että sävellystyöhön on todella panostettu.

Ensimmäisillä kuuntelukerroilla yli puolitoistatuntinen järkäle onkin melko iso pala sisäistettäväksi, mutta pikkuhiljaa punainen lanka löytyy ja rymistely vie mukanaan. Bändin kitaristi Maik Weichert kertoi haastattelussamme, ettei tarkoitus alun perin ollut lähteä työstämään tupla-albumia. Lyriikoilla on paljon yhteinäisyyksiä, mutta kyseessä ei silti ole konseptialbumi. Vaikka materiaalia on syntynyt täyttämään kahden albumin mitat, pysyy kokonaisuus yllättävän selkeänä. Jälkimmäinen levy sisältää selkeästi enemmän kokeellisempaa materiaalia, mikä mielestäni toimii oivana piristyksenä melko (positiivisesti) uuvuttavan turpaanvedon jälkeen.

Bändin tutulle kuulijakunnalle sekä pitkäaikaisille faneille on varmasti helpompaa sisäistää albumi yhdeltä istumalta, mutta uusille kuulijoille ”Of Truth and Sacrifice” voi herkästi olla liikaa ja kuuntelukokemus jää alkuinnostuksen jälkeen hieman puuduttavaksi. Pienemmissä osissa nautiskeltuna albumi kuitenkin pääsee ansaitsemiinsa oikeuksiin. Tähänkin pätee sama kultainen sääntö kuin muihinkin alan julkaisuihin, eli ne paranevat kuuntelukertojen myötä. Albumilla vierailee useampia artisteja, joista tunnetuimpia mainitakseni ovat Caliban-yhtyeestä tuttu Ander Dörner sekä Lord of the Lost -yhtyeestä tunnettu Chris Harms.

”Of Truth and Sacrifice” polkaistaan mahtipontisen intron jälkeen käyntin väkevällä ”Thoughts and Prayersillä”. Vokalisti Marcus Bischoffin ärjyntä ei ole vuosien aikana hiipunut lainkaan, ja väkivaltaista sielunvuodatusta on luvassa ensiminuuteilta kokonaisuuden viimehetkiin saakka. Tinkimätöntä tulitusta jatketaan tutulla reseptillä, kunnes musiikkivideonkin saanut ”My Heart and the Ocean” lisää selkeästi enemmän syvyyttä ja tunnelmaa kokonaisuuteen, vaikkei kyseessä mikään slovari olekaan. Sea Shepherd -järjestön kanssa yhteistyössä tehty video tuo esille eräänlaista hätähuutoa, yhteiskunnan ja ihmisten tapojen sekä asenteiden on aika muuttua. Albumin kantavana teemana on nimensäkin mukaisesti totuuden etsintä, eritoten nykymaailmassa, missä asiantuntijat jätetään huomioimatta oman edun tavoittelussa. Nostaisin esille vielä huomattavasti kaavasta poikkeavan kappaleen, lähes 9-minuuttinen ”Expatriate” toimii albumilla enemmänkin eräänlaisena kerronnallisena ja voimakkaan emotionaalisena kokonaisuutena kuin varsinaisena kappaleena.

Kokonaisuuden toinen levy sisältää useammankin esille nostamisen arvoisen kappaleen. Industriaalisvaikutteinen ja yksi albumin tarttuvimmista biiseistä kantaa nimeä ”La Résistance”. Hieman progeileva, mutta kerrassaan loistava ”The Sorrows of Victory” tuo esille Maik Weichertin ja Alexander Dietzin esimerkillistä kitaratyöskentelyä eritoten soolojen osalta. Suoraviivaisemmat ja lyhyemmät rykäisyt ”Tirpitz” ja ”Truther” painavat kaasun pohjaan ennen albumin loppuhuipentumia. Yhtye on aiemminkin tehnyt covereita, ja tällä kertaa käsittelyssä on Yhdysvaltalaisen Nuclear Assaultin ”Critical Mass”, joka on saanut ryhdikkäämmän ja vihaisemman ulkoasun. En nyt sanoisi, että kummaltakaan levyltä löytyisi varsinaisia fillereitä, mutta eritoten toisen levyn avaava ”Children of a Lesser God” on perusteellisesti väärässä paikassa, sillä se toimisi parhaiten kokonaisuudesta pois jätettynä kappaleena. Kokonaisuuden viimeistelee yli 7-minuuttinen, hidastempoinen mutta täydellisesti omalla paikallaan tunnelmoiva ”Weakness Leaving My Heart”, joka kaikesta hyvyydestään huolimatta jää paikoitellen loistavan ”Eagles Among Vulturesin” varjoon.

”Of Truth and Sacrifice” on järkälemäisestä kestostaan huolimatta pelottavan vahva kokonaisuus, joka on sävelletty tutulla ja toimivalla kaavalla. Eepoksessa sekoitetaan sopivasti uusia elementtejä, mitkä tuovat sekä albumille että yhtyeen katalogiin roimasti piristystä. Kaasua painetaan sekä höllätään sopivissa kohdissa tekemättä liikaa kumpaakaan. Riittävä aika levyn työstämiselle on osaltaan varmasti auttanut tasapainon löytämisessä. Varsinaista hittimateriaalia albumilta ei juurikaan löydy, muttei se Heaven Shall Burnin kohdalla se keskeisin juttu olekaan.

Kappalelista:

Levy 1

  1. March of Retribution (intro)
  2. Thoughts and Prayers
  3. Eradicate
  4. Protector
  5. Übermacht
  6. My Heart and the Ocean
  7. Expatriate
  8. What War Means
  9. Terminate the Unconcern
  10. The Ashes of My Enemies (outro)

Levy 2

  1. Children of a Lesser God
  2. La Résistance
  3. The Sorrow of Victory
  4. Stateless
  5. Tirpitz
  6. Truther
  7. Critical Mass (Nuclear Assault cover)
  8. Eagles Among Vultures
  9. Weakness Leaving My Heart

Kommentoi julkaisua