Tuplajulkaisu tarjoaa tuplamäärältään keskinkertaisia näytteitä – arviossa Doron kolmastoista kokopitkä ”Forever Warriors/Forever United”
Heavy metalin kuningattarella Doro Peschilla on keikkailua ja kokemusta kertynyt melkoisen monta vuotta. Tarkalleen mittariin on napsahtanut mukavat 35 vuotta. Mikä voisi olla parempi tapa juhlistaa saavutusta kuin julkaisemalla uusi levy? Tällä kertaa kyseessä ei ole mikä tahansa kiekko, vaan luvassa on tuplajulkaisu ”Forever Warriors/Forever United”. Uuteen julkaisuun Doro on saanut liudan vierailevia artisteja tiimiin mukaan, kuten muun muassa Amon Amarthista tutun Johan Heggin ja Kreatorin pääpirun Mille Petrozzan.
Täytyy aluksi todeta, että omat suhtautumiset Doron nykyiseen tuotantoon ovat hieman ristiriitaiset. Vanhan klassisen Warlockin aikana Doron saavuttamat tuotokset ovat nostattaneet ja nostattavat edelleen ihokarvat pystyyn. Upeissa teoksissa ja silloisen nuoren Doron karismassa on vaan sitä jotakin, mikä on jäänyt pahasti paitsioon Doron nykyajan tuotoksissa. Nyt taso ja mielenkiinto ovat laskeneet melkoista alamäkeä. Esimerkiksi viimeisimmästä kokopitkästä ”Raise Your Fist” (2012) ei ole jäänyt oikein mitään muistikuvia. Ja mitä muut ovat todenneet albumista, niin eipä siitä voi kummoisia kehuja tuoda esille.
Vaikka viimeisimmät julkaisut ovat laadultaan mitä ovat, niin Doron ääni on kumminkin pysynyt hyvässä kuosissa. Koska luvassa on uutta tuotosta, ajattelen tässä tapauksessa tehdä jonkin sortin poikkeuksen. Unohdan menneet ja aloittaa uuden levyn katsauksen puhtaalta pöydältä. Etenkin, kun tupla-albumia on mainostettu ja kehuttu maasta taivaaseen seuraavasti: ”Jokainen kappale julkaisussa on vahva ja uniikki teos. ”Forever Warriors/Forever United”-julkaisusta ei löydy yhtään heikkoa lenkkiä.” Näillä kerronnoilla on hyvä ottaa selvää, pitävätkö väittämät paikkaansa.
Teema ja tyyli eivät ole vuosien varrella muuttuneet tippaakaan. Musiikki on juurikin sitä tuttua heavy metallia ja Doron käsittelemät aiheet liikkuvat niissä samoissa rakkaus- ja ylistysaiheissa. Tuplajulkaisun ensimmäinen puolisko ”Forever Warriors” alkaa lupaavasti räväköillä ralleilla ”All For Metal” ja ”Bastardos”. Ensiksi mainittu sävellys hakee hieman samantyylistä nostetta, mitä Warlockin ”Triumph and Agony”-levyn (1987) hieno aloituskappale ”All We Are”, mutta kuulostaa silti astetta halvemmalta versiolta. Ei huono, muttei mitenkään ilmiömäinen tuotos.
Yhdeksi sinkkulohkaisuksi valittu ”If I Can’t Have You – No One Will” menettelee kaiken puolin. Kokonaisuutena kappale ei ole hullumpi teos, mutta vierailevan artistin Johan Heggin suoritus on melko outo tapaus. Heggin tyyli ei yksinkertaisesti sovi, jonka vuoksi kyseisen kappaleen taso laskee reippaasti. Ja tasosta puheen ollen koko ”Forever Warriors”-puolisko jatkuu tämän sinkkuteoksen jälkeen laajalti keskinkertaisilla rokkilohkaisuilla. Ne eivät herätä suuria tunteita, mutta eivät sentään ole täysin katastrofisia teoksia.
Jos ”Forever Warriors”-puolisko tarjoaa suurimmaksi osaksi potkivilla ralleilla, ”Forever United” on omistettu pelkästään geneerisillä balladiosuuksilla. Poikkeuksena tarttuva ”Résistance” ja ”Lift Me Up” osuvat napakymppiin, joista löytyy ehdottomasti uudelleenkuunteluarvoa. ”Forever United”-osio tarjoaa melko paljon laahaavia ja tylsiä hetkiä. Erityisesti ”Living Life to the Fullest” ja ”1000 Years” ovat totaalisen kauhistuttavia floppeja. Pökäleet ovat hyvin junnaavia, jotka kaiken lisäksi kuulostavat keskenään hyvin samanlaisilta. Ei näin! Onneksi tuplajulkaisun finale ”Lost in the Ozone”-cover osoittautuu hienoksi näytteeksi ja kunnianosoitukseksi edesmenneelle Lemmylle.
Hyviä ja huonoja puolia löytyy Doron 35 vuoden juhlajulkaisusta, mutta mihin soppaan se sitten loppujen lopuksi kuuluu? ”Forever Warriors/Forever United” ei ole läpeensä huono julkaisu, mutta voisi olla parempi, jos se olisi ollut ihan tavallinen yhden levyn julkaisu, josta olisi karsittu kaikki ne hirvittävät sävellykset. Levyyn on panostettu enimmäkseen määrällä kuin laadulla.
6-/10
Kappalelista:
Side Forever Warriors:
01. All for Metal
02. Bastardos
03. If I Can’t Have You – No One Will
04. Soldiers of Metal
05. Turn It Up
06. Blood, Sweat and Rock ’n’ Roll
07. Don’t Break My Heart Again
08. Love’s Gone to Hell
09. Freunde Fürs Leben
10. Backstage to Heaven
Side Forever United:
01. Résistance
02. Lift Me Up
03. Heartbroken
04, It Cuts So Deep
05. Love is A Sin
06. Living Life to the Fullest
07. 1000 Years
08. Fight Through the Fire
09. Lost in the Ozone
Kirjoittanut: Sami Elamaa